Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 3

Jatkoin sunnuntaina 26.10.2014 matkaa Laukkaradalla edelleen länteen. Oli pysähtynyt hetkeä aikaisemmin  männikön siimekseen kätkeytyneelle neuvostosotilaiden hautausmaalle.  Noin puoli kilometriä tuosta hautausmaasta sijaitsee kolmas ja samalla suurin. Edellisellä kerralla olin käynyt tällä, kuutostielle näkyvällä sotilashautausmaalla Kuutostien eteläpuolinen Laukkarata kätkee hiekkamaan helmoihin yhteensä noin 1350 puna-armeijan sotilasta.

Tämä kolmas sotilashautausmaa sijaitsee Korkea-ahontien kahden haaran välissä. Googlemapsin kuvanäkymä Korkea-ahontieltä löytyy täältä. Hautausmaa jää korkeajännitelinjan alle. Tällekään sotilashautausmaalle ei ole minkäänlaisia opasteita. Tässä hautausmaan kuvasatoa:

Laaja hautausmaa kätkee helmaansa 742 neuvostosotilasta

Hautausmaan muistomerkki

Näkymä haustausmaalle lännestä

Näkymä hautausmaalle idästä

Finnish Newspapers in America, part two: Sven Tuuva

The life of Amerikan Suomalainen Lehti was quite short. Next effort started year and a half later. This paper  - Sven Tuuva -was first published in Houghton and moved later to Hancock.

Sven Tuuva (or Swen Tuuwa) began publishing on Jan. 4, 1878 by Matti Fredd. Matti or Matts Fredd was born in Vaasa (Ilmonen writes in Amerikan Suomalaisten sivistyshistoria on page 22 that he was born in Kokkola). His native language was actually Swedish, so he studied at the local Swedish elementary school.  Later he learned to be a professional painter. As a journeyman painter he traveled to Turku, St Petersburg in Russia and Sweden. According to Ilmonen he moved to Kuivaniemi, which belongs to a Finnish speaking area. There he learned speak and write some Finnish. Holmio (p. 368) writes it happened in Oulu. He received his master's papers in Raahe

Matts Fredd moved to America in 1871 and started his own painting and decorating business in Hancock in 1876. Finnish immigrants flooded to Copper Country mines in big numbers at that time. When the need for a Finnish newspaper was increasing, Matts Fredd decided to meet the demand.

The first paper came out on January 4, 1878. It was a small three-column paper with motto: Sinulle Suomalainen puhun sanan harvaan vainen / To you, Finn, I say just a few words. On October 1878 it was moved to Hancock and in the beginning of next year Fredd changed its title to Sankarin Maine. Some opposition developed to Fredd's paper. It was caused by his outspoken way of writing. Fredd called his opposition with the word "league".

Ukrainan parlamenttivaalit 26.10.2014

Kuten uutiset ovat kertoneet, järjestettiin Ukrainassa tänään parlamenttivaalit. Helmikuun Maidanin vallankumouksen jälkeen Ukrainan parlamentti Verhovna Rada on ollut enemmän tai vähemmän siipirikko. Venäjän suorittama Krimin kaappaus ja sen organisoima, aseistama ja lopulta asein ja miehin tukema Itä-Ukrainan kapina ovat syösseet Ukrainan olemassaolon taisteluun.

Uudella parlamentilla tulee olemaan aivan erilainen legimiteetti kuin edesmenneellä. Sen koostumus muuttuu huomattavasti ja peilaa ukrainalaisten nykyisiä, aikaisemmasta muuttuneita näkemyksiä. Vaalit näyttävät sujuneen ilman välikohtauksia. Parlamenttiin on pääsemässä ovensuukyselyjen mukaan seitsemän puoluetta. Äänestysprosentiksi arvellaan 51. Äänestysprosenttien kehittymistä /muuttumista eri oblasteissa ja koko valtakunnassa voi seurata täältä. Matalin se näyttää olevan Luhanskin (~27%) ja Donetskin (~30%) oblasteissa, joissa laajoilla alueilla äänestäminen ei ollut mahdollista joko sotatilanteen takia, tai siksi, että äänestysalueita on separatistien hallussa.

Saapa nähdä, miten Venäjä kommentoi vaalien tulosta. Vaalitulos on sikäli historiallinen, että ensimmäistä kertaa itsenäisen Ukrainan aikana kommunistit putosivat parlamentista. Jo oli aikakin!

Päivitys 27.10.2014:
Tässä viimeisimpiä tuloksia sekä äänestysaktiivisuudesta että puolueitten kannatuksesta

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 2

Tein tänä aamuna jälleen lenkin pyörällä ns. Laukkaradan (Laukkarata sijaitsee Lappeenrannassa Kuutostien eteläpuolella, Lavolan ja Mattilan kaupunginosien välisessä maastossa) kankailla.. Tällä alueella sijaitsee kolme suurta neuvostosotilaiden hautausmaata. Eilen kävin helpoimmin löydettävissä olevalla 400 sotilaan haudalla, joka sijaitsee aivan kuutostien varressa, Koppelontien ja Metsontien välissä.

Tänään siirryin Laukkaradalla vajaan kilometrin lännemmäksi mäntymetsään toiselle neuvostosotilaiden hautausmaalle. Tässä vierailun kuvasatoa:

Neuvostosotilaiden hautausmaa idästä päin katsottuna. Sitä ei ole millään tavalla merkitty opasteilla ja hautausmaa on piiloutunut hyvin metsän kätköihin. Niinpä täytyy tarkalleen tietää, missä se sijatsee, jollei halua vaellella metsässä pitkään

Hautausmaa ja sen portti

Hautasmaalle on haudattu 212 neuvostosotilasta

Hautausmaa on pitkä ja kapea. Se sijaitsee mäntymetsässä hiekkakankaalla

Jegor Gaidarin muistelmat

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli René Nybergin arvio Jegor Gaidarin suomennetuista muistelmista. Gaidarhan kuoli 2009 väitetyn myrkytyksen vietyä hänen terveytensä. Gaidar sairastui kirjansa esittelymatkalla Irlannissa. Tämä tapahtui vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun toinen Kremliä kritisoinut venäläinen, entinen KGB:n  agentti Aleksandr Litvinenko, oli myrkytetty poloniumilla Lontoossa.

Gaidarin ennustukset ja varoitukset näyttävät toteutuvan. Kirjaa en ole vielä saanut, mutta jo tuon arvion perusteella se vaikuttaa mielenkiintoiselta, jopa huikealta, sekä mennisyyden tapahtumien, että tulevaisuuden ennustusten osalta. Tässä linkki Helsingin Sanomien arviointiin ja lisäksi toinen linkki kirjakauppaketjun sivuille, jossa on informaatiota lisää sekä joitakin arviointeja kirjasta.

Tuon tänne oman arvioni kirjasta, kun olen saanut sen käsiini ja vielä luetuksikin.

Georgian - Venäjän sota elokuussa 2008

Kuten hyvin muistamme, käytiin Venäjän ja Georgian välillä lyhyt, viisi päivää kestänyt sota elokuussa 2008. Myöhemmin tuo sota on nähty eräänlaisena esinäytöksenä vuonna 2014 alkaneelle Ukrainan sodalle. Etsiessäni verkosta analyysejä kyseisestä sodasta, huomasin Antti Rautiaisen viisi vuotta sodan jälkeen kirjoittaman erittäin hyvän yhteenvedon.

Sodan loppuvaiheen ollessa jo käynnissä, pidin alla olevan aamunavauksen (18.8.2008) aiheenani käyty ja vielä osittain käynnissä ollut sota.

Alussa soitin georgialaisen kappaleen, jota en enää löytänyt. Olkoon tämä kappale ikäänkuin johdatuksena aiheeseen.

Aamunavaukseni 18.8.2008

Georgia on ollut viimeisen kahden viikon aikana vahvasti esillä tiedotusvälineissä siellä käydyn Venäjän ja Georgian sodan seurauksena. Kun tarkastelemme Georgian historiaa löydämme sieltä yhtäläisyyksiä sekä Suomen historian että nykytapahtumien kanssa

Päinvastoin kuin Suomella, on Georgialla pitkä menneisyys itsenäisenä valtiona. Georgiasta tuli yksi ensimmäisistä kristinuskoon kääntyneistä maista vuonna 317, kun kuningas Mirian III otti sen valtionuskonnoksi.

Valtio nimeltä Georgia on tunnettu vuodesta 978, kun kaikki Georgian alueen ruhtinaskunnat yhdistettiin Georgian kuningaskunnaksi. Georgia oli tuolloin paikallinenen suurvalta, johon kuuluivat myös Armenia, Azerbaidžan ja Kaukasuksen pohjoispuolisia alueita. Kuningaskunta hajosi myöhemmin useisiin pienempiin osiin ja taantui Persian ja Turkin vaikutuksen alle. Vuosina 1801 - 1810 Veäjä miehitti Itä-Georgian ja Länsi-Georgian kuningaskunnat georgialaisten pyynnöstä, koska he halusivat suojaa Persiaa vastaan. Niin kuin usein ennenkin, avuntarjoalla oli ketunhäntä kainalossa.

Venäjän tsaari Aleksanteri lakkautti heti georgialaisen kuningaskunnan ja pakotti sen kuningasperheen maanpakoon. Valtio liitettiin lopullisesti Venäjään vuonna 1804 ja myös Georgian ikivanha ortodoksinen kirkko lakkautettiin. Suomi liitettiin Venäjän yhteyteen viisi vuotta Georgian jälkeen

Kuten Suomessa myös Georgiassa syntyi kansallinen vapautusliike 1800-luvun loppupuolella. Maassa käytiin suuri talonpoikaiskapina vuonna 1905. Tässäkin tapahtumat muistuttavat Suomen vastaavia.

Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Georgia julistautui itsenäiseksi 26.5.1918. Useimmat eurooppalaiset valtiot tunnustivat Georgian itsenäisyyden jo 1918 ja Neuvosto-Venäjä toukokuussa 1920, siis samana vuonna kuin Suomen.

Kuitenkin helmikuussa 1921 puna-armeija valloitti Georgian lyhyen sodan jälkeen. Päinvastoin kuin Suomi, Georgia menetti itsenäisyytensä ja maan hallitus joutui pakenemaan.

Georgian liittäminen Neuvostoliittoon merkitsi kauhun vuosia georgialaisille. Noin 50 000 ihmistä teloitettiin 1921 - 1924 ja lisäksi yli 150 000 tapettiin Stalinin ja hänen salaisen poliisin georgialaisen päällikön Lavrenti Berijan puhdistuksissa 1930- ja 1940-luvuilla. Tässä tapauksessa voidaan jälleen todeta, että omat koirat purivat. Väkivalta ei kuitenkaan lannistanut ylpeiden georgialaisten uhmakkuutta. Stalinin kuoleman jälkeen, olojen ja jo hieman vapauduttua, 9. maaliskuuta 1956 georgialaiset opiskelijat osoittivat mieltä Hrutsevia vastaan. Jälleen mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti ja satoja opiskelijoita tapettiin.

Neuvostoliitto ja georgialainen nationalismi törmäsivät uudestaan vuonna 1978, kun Moskova määräsi georgian kielen virallisen aseman maassa uudelleen harkittavaksi. Jättimäiset katumielenosoitukset pakottivat keskushallinnon olemaan puuttumatta kielen asemaan.. 1980-luvun lopulla Neuvostoliiton hajoamisprosessin yhteydessä koettiin uusi väkivallan aalto. Tällöin 9.4.1989 neuvostojoukot tukahduttivat rauhanomaisen mielenosoituksen Tbilisissä. Vähintään 20 georgialaista siviiliä kuoli terotettujen lapioiden iskuihin.

Neuvostoliiton hajotessa Georgiassa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, jolloin 98,9 % kannatti itsenäisyyttä. Virallisesti maa julistautui uudestaan itsenäiseksi 9.4.1991.

Itsenäistynyt Georgia on kärsinyt etnisistä ristiriidoista. Vuosina 1992 – 1993 Abhasiassa käydyn sodan georgialaiset hävisivät Venäjän tukemille separatisteille. Noin 300 000 georgialaista joutui pakenemaan kotiseudultaan. Etninen väkivalta leimahti myös Etelä-Ossetiassa, mutta rauhoittui vähitellen ajoittaiseksi kahinaksi, kunnes sota leimahti uudelleen pari viikkoa sitten.  

Viime päivinä maailman huomio on kiinnittynyt Keskisessä Georgiassa olevaan Gorin kaupunkiin. Tuo kaupunki on paitsi uuden Venäjän – Georgian sodan tapahtumien keskipiste, myös erään historian suurmiehen ja hirmuhallitsijan syntymäkaupunki. Armon vuonna 1878, joulukuun 18 päivänä k.o. kaupungissa syntyi Josif Džugašvili, eli  Stalin, suutari Vissarion (Beso) Ivanovitš Džugašvilin ja Ekaterina (Keke) Geladzen perheeseen. Vuonna 1888 Josif, pääsi Gorin hengelliseen kouluun. Neljän kouluvuoden aikana hän oli aina koulun paras oppilas. Syvästi uskonnollinen äiti halusi pojasta pappia ja isä suutaria.

Vuonna 1894 Josif valmistui koulusta ja siirtyi Tbilisin hengellisen seminaarin ensimmäiselle luokalle.
Sososta, niin kuin Stalinia tuolloin kutsuttiin, ei tullut pappia, vaan hän innostui sosialismista ja kommunismista. Niinpä hänet erotettiin vuonna 1899  pappisseminaarista ja hän siirtyi toimimaan  bolševikkipuolueen tehtäviin Kaukasiaan. Stalin oli tuolloin mukana bolševikkien aseellisissa operaatioissa, järjestäen mm. pankkiryöstöjä puolueen toiminnan rahoittamiseksi. Vuosien 1902 ja 1917 välillä hänet vangittiin ja karkotettiin Siperiaan useaan otteeseen. Leninin hän tapasi ensi kertaa muuten  suomessa, Tampereella puoluekokouksessa. Leninin kuoltua 1924 Venäjän bolsevikkien keskuudessa alkoi valtataistelu, jonka Stalin onnistui voittamaan. Vakiinnutettuaan valtansa hän aloitti puhdistukset sekä kansallisten vähemmistöjen vainot, joissa menehtyi miljoonia ihmisiä.

  Vaikka Stalin tunnetaan Hitlerin ohella 1900-luvun pahimpana hirmuhallitsijana, seisoo hänen komea patsaansa edelleen Gorin torilla. On historian paradokseja, että hänen aikoinaan johtamansa puna-armeijan panssarit tuhoavat ja tekevät pilkkaa  hänen kotikonnuistaan ja maanmiehistään.

Puna-armeijan sotilaiden muistomerkki Mattilassa 1

Kuten tunnettua, kävivät, pieni mutta sisukas Suomi, ja suuri ja mahtava Neuvostoliitto, kaksi aseellista maaottelua toisen maailmasodan katveessa. Ensimmäistä (1939-1940) kutsutaan talvisodaksi ja jälkimmäistä (1941-1944) jatkosodaksi.

Suomalaiset joukot vangitsivat jatkosodan aikana suuret määrät puna-armeijan sotilaita, yhteensä noin 64 000. Heistä 19 000 - 22 000 menehtyi vankeutensa aikana. Pahimpia vuosia neuvostoliittolaisille sotavangeille olivat vuodet  1941- 1942. Suurin osa heistä kuoli nälkään ja aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin. Neuvostosotilaiden hautoja on noin 70 paikkakunnalla. Sotilaspiirit ovat aikoinaan kunnostaneet haudat. Nykyisen Lappeenrannan alueella näissä haudoissa lepää yli tuhat vainajaa.

Viime vuosinakin on vielä paljastunut uusia neuvostoliittolaisten sotilaiden hautapaikkoja, kuten vuonna 2011 Joutsenossa. Lappeenranta oli jatkosodan päätyttyä keskeinen neuvostosotavankien kokoamis- ja palauttamispaikka. Kaupungissa sijaitseva Linnoitus toimi luovuttamista odottavien punasotilaiden sotavankileirinä. Osa sotavangeista ei olisi missään tapauksessa halunnut palata Neuvostoliittoon. Palauttamista vastustivat varsinkin ne, jotka olivat vaihtaneet sodan aikana puolta ja siirtyneet taistelemaan Suomen armeijan riveissä puna-armeijaa vastaan.

Tämän aamuisen pyöräilyretkeni reitille sattui Mattilassa - kuutostien vieressä - sijaitseva neuvostosotilaiden hautausmaa. Olin vieraillut hautausmaalla aikaisemmin kerran, marraskuun puolivälissä 2013.  Ohessa kuvia hautausmaasta sekä marraskuulta 2013 että tältä aamulta.

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Hautausmaan taustalla näkyy sen vieritse kulkeva kuutostie

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna marraskuussa 2013

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014

Mattilan (Lappeenranta) neuvostoliittolaisten sotavankien hautausmaan muistomerkki kuvattuna lokakuussa 2014. Haudalle tuodun seppeleen olivat sen tekstien mukaan laskeneet "vanhan venäläisen kaupungin" Viipurin edustajat

Muistomerkin teksti kertoo siihen haudatun 400 neuvostosotavankia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

FSB:n kenraali jäi kiinni Ukrainassa?

Kyiv Postin artikkeli
Venäjän tiedustelupalvelun agentiksi väitetty jäänyt kiinni Kiovan ulkopuolella. Väittää olevansa FSB:n kenraali. (Vapaa käännös)

Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) sanoo ottaneensa kiinni lokakuun 23. päivä kiinni korkean tason Venäjän tiedustelupalvelun agentti ja upseerin, joka on tammikuusta lähtien jatkuvasti koordinoinut separatistista toimintaa maan sisällä.

Hänet otettiin kiinni Kiovan laitamilla ja tunnistettiin Nikolai Grechishkiniksi Moskovasta. Hänen  väitetään käyttäneen journalismia verhonaan toimiessaan varapäätoimittajana Rossiyskiye Novosti (Russian News) uutistoimistossa SBU:n  24. lokakuuta julkaiseman tiedotteen mukaan.

Tiedotustilaisuudessa samana päivänä, SBU:n päällikkö Valentyn Nalyvaichenko kertoi toimittajille, että Grechishkin oli viimeksi vastuussa 13. lokakuuta presidentin kanslian luona  pidetyn kansalliskaartin mielenosoituksen organisoinnista. Tuossa kansalliskaartilaiset vaativat heidän kotiutusta heidän palveltuaan tarvittavat kuusi kuukautta.

"Häntä ei ole otettu vain säilöön, toteamme tästä sätkynukesta, joka on asunut Kiovassa Oblastissa viime kuun, ja järjestänyt ja koordinoinut seuraavat rikokset: yllyttänyt provokatiiviset protestit lähellä presidentin hallintoa," Nalyvaichenko kertoi toimittajille.

SBU:n julkilausuman mukaan väitti Grechishkin pidätyksensä aikana olevansa Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun kenraali. Samaan aikaan, SBU sanoo hänen olevan venäläinen upseeri ja entinen merijalkaväen sotilas, jonka on FSB on värvännyt palvelukseensa agentiksi.

Väitetyn venäläisen agentin Nikolai Grechishkinin henkilökohtaisista tavaroista löytyi 23. lokakuuta hänen vanhentunut henkilökorttinsa Venäjän parlamentin jäsenen avustajana.

Huhtikuusta lähtien, kun sotilaallista toimintaa Itä-Ukrainassa alkoi, Grechishkinin väitetään koordinoineen aseellisten separatistiryhmän johtajien toimintaa FSB:n käskystä. Hän avusti organisatoorisissa asioissa ja resurssien hankkimisessa.

Hän perusti, järjesti, koordinoi ja tuki jatkuvia salaisia ​​yhteyksiä terroristijärjestöihin DNR (Donetskin kansantasavalta) ja LNR (Luhanskin kansantasavalta)," kertoo selvitys.

Väitetty venäläinen agentti myös oletettavasti järjesti panssaroitujen Tigr-ajoneuvojen toimituksen Venäjältä itäiseen Ukrainaan, (ja) 130 panssarimiehen (tulon) Sverdlovskista Venäjältä, ja vapaaehtoisesten "radikaalien kasakkaryhmien Venäjän sisältä", SBU sanoi.

Hänen oli vastuussa myös väitettyjen sotatoimissa Ukrainassa kaatuneiden venäläisten sotilaiden ruumiiden kuljettamisesta ja piilottamisesta maassa.

Venäjällä valmistettu RPG-26 Aglen panssarintorjunta-raketinheitin löydettiin hänen asunnoltaan Kiovan alue. Hänen henkilökohtaisista tavaroistaan löytyi vanhentunut (Venäjä) parlamentaarisen avustajan henkilökortti, journalistinen akkreditointia, ja Venäjän puolustusministeriön ja ​​maahanmuuttoviraston korkean tason henkilöiden henkilökortteja SBU:n mukaan.

Aiheeseen liittyvä aikaisempi postaukseni täällä

Ei syytä huoleen?

Mr Putin on puhunut
Putin kiisti tänään Sotšissa, että Venäjä pyrkisi rakentamaan uutta imperiumia. Näin ollen voimme nukkua rauhassa yömme. Tosin Putin on aikaisemmin todennut, ettei Krimillä ole venäläisiä joukkoja. Hän myös väittänyt, ettei venäläisiä joukkoja ole Itä-Ukrainassa.  Voimmeko siis luottaa entisen turkulaisen sanaan?

Putin syytti sen sijaan Yhdysvaltoja ja EU:ta sekaantumisesta muiden maiden sisäisiin asioihin. Viimetalvisessa olympiakaupungissa pidetyssä Valdai-konferensissa hän kuvaili kansainvälistä järjestelmää luhistuneeksi ja vieritti syyn lännen ja erityisesti Yhdysvaltain niskoille. Uutistoimisto Reutersin mukaan Putin syytti Yhdysvaltojen "yksipuolisen sanelun" maailman asioissa kärjistävän konflikteja.

Samassa yhteydessä mr Putin myönsi Venäjän järjestäneen Ukrainan Kiovasta karanneen presidentti Viktor Janukovichin paon maasta.

"Lomamatkalla" Itä-Ukrainassa kadonneiden venäläisten sotilaiden omaisille eläkkeitä!

Venäjällä aiotaan maksaa Ukrainassa "lomamatkalla" kuolleiden sotilaiden omaisille eläkettä. Aikaisemmin tämä ei ole ollut Venäjän lainsäädännön mukaan mahdollista. Sen sijaan kuolleena "lomamatkalta" palanneiden omaisille on eläkettä maksettu noin 350€. "Lomamatkailuahan" on tapahtunut Venäjältä Itä-Ukrainaan yli 30:sta sotilasyksiköstä.
Moscow Timesin uutinen asiasta löytyy täältä

"Lomamatkailun tuloksista" löytyy mielenkiintoinen artikkeli täältä