Sisällissodan viimeisen taistelun muistomerkki Luumäen Kiurulassa |
Muistomerkki sijaitsee Kuutostien penkalla. Ihmettelin pienessä mielessäni, miten on mahdollista, että vilkkaasti liikennöity väylä on rakennettu miltei kiinni muistomerkkiin. |
Sisällissodan päättänyt taistelu käytiin Luumäellä, ns. Kiurulan suoralla 1.5.1918. Tosin myöhäisempiäkin sodan taisteluiden päättymisajankohtia on tarjolla, tässä yksi esimerkki. Kiurulan yhteenottopaikalle
pystytettiin muistomerkki taisteluiden päättymisen 20-vuotisjuhlallisuuksissa tasan
20 vuotta myöhemmin 1.5.1938. Paikalla oli myös Luumäen suurmies eli
presidentti Pehr Eivind Svinhufvud. Hän otti vastaan jääkärikapteeni Taavi
Tainan (1888 – 1965) johtaman paraatin. Paljastustilaisuudessa juhlapuheen piti
luutnantti Parmanen ja hänen jälkeensä Viipurin Suojeluskunnan soittokunta
esitti torvisoittoa ja taiteilija Eino Hyyrynen lausui runoja. Muistomerkin
suunnitteli paraatin vastaan ottanut luumäkeläissyntyinen jääkärikapteeni Taavi
Taina.
Muistomerkin on suunnitellut luumäkeläissyntyinen jääkärikapteeni Taavi Taina |
Tapahtumien taustaa
Valkoiset olivat yrittäneet huhtikuun 29. päivänä 1918 hyökätä Lappeenrannasta Luumäen asemalle, mutta hyökkäys epäonnistui. Kun punaiset olivat kuitenkin menettäneet Lappeella Pulsan aseman, se merkitsi rautatieyhteyden katkeamista Viipurin suuntaan. Tämä sai monet punaiset pakomatkalle ja asemanseutu tyhjeni punaisista joukoista. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet ja taistelut jatkuivat Luumäellä.
Valkoiset olivat yrittäneet huhtikuun 29. päivänä 1918 hyökätä Lappeenrannasta Luumäen asemalle, mutta hyökkäys epäonnistui. Kun punaiset olivat kuitenkin menettäneet Lappeella Pulsan aseman, se merkitsi rautatieyhteyden katkeamista Viipurin suuntaan. Tämä sai monet punaiset pakomatkalle ja asemanseutu tyhjeni punaisista joukoista. Kaikki eivät kuitenkaan lähteneet ja taistelut jatkuivat Luumäellä.
Tällöin henkilö nimeltä Hilma Puranen päätti toimia. Hän
lähti vapunpäivänä 1.5.1918 vaeltamaan tulvaveden varassa olevien Kiurulan
korpien kautta kohti valkoisten tykkipatteria. Perille päästyään hän paljasti
punaisten tykkiasemien paikat ja valkoisten tykistö ampui onnistuneesti näihin.
Vapunpäivän iltaan mennessä punaisten tilanne oli muuttunut kestämättömäksi ja
he alkoivat vetäytyä kohti Taavettia jättäen aseistuksensa jälkeensä. Lisää yksityiskohtia voit lukea Willimiehen blogista
Muistomerkin alapuolella kulkee vilkas liikennevirta Kuutostietä pitkin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti