Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Valtakunnalliset kansakoulujen suurjuhlat 1950



Etelä-Savon uutisotsikko suurjuhlista 31.5.1950
Toukokuun lopulla vuonna 1950 vietettiin Lappeenrannassa valtakunnallisia kansakoulujen suurjuhlia. Helluntainpyhinä järjestettyyn suurtapahtumaan osallistui yhteensä 30 000 henkeä. Lappeenrannan pääkatuja koristivat lippurivistöt ja juhlakoristelut. Paikalle olivat saapuneet myös markkinamiehet myyntikojuineen. Lappeenrantaan toivat junat, bussit ja laivat noin 4000 kansakoulujen oppilasta ympäri maata aina Lapin perukoita myöten. Kaupungin jatkokoululle oli koottu oppilastöiden näyttely. Ajan tavan mukaan suurjuhlat alkoivat 1. helluntaipäivänä jumalanpalveluksilla Lappeen ja Lappeenrannan evankelisluterilaisissa kirkoissa sekä Lappeenrannan ortodoksisessa kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin Lappeenrannan sankarihautausmaalle, jossa kouluneuvos Arvo Vartia piti puheen kaatuneille sankarivainajille. Haudoille laskettiin tämän jälkeen suurjuhlien seppele. Kello 13 alkoi Kimpisen urheilukentällä yksi suurjuhlien pääohjelmanumeroista, nimittäin koulujen väliset urheilukilpailut. Näihin osallistui yli 3000 tyttöä ja poikaa. Osallistujien lisäksi paikalla oli yli 2000 katsojaa.

Linnoituksen kesäteatterissa käynnistyi klo 18 kansakouluväen kevätjuhla Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnan soittaessa Sibeliuksen Finlandian. Tämän jälkeen ohjelmassa oli monia musiikki-, lausunta-, tanssi-  ja kuoroesityksiä. Tässä joitakin poimintoja:
- Lappeenrannan jatkokoulun tytöt esittivät kepeitä kansantanhuja opettaja Irma Niemisen johdolla
- Lappeenrannan opettajayhdistyksen poikajoukkue esitti K.Sirenin joholla reipasta telinevoimistelua.
- Oppilas Eeva Porvali lauloi H.Klemetin ”Kevätlaulun” ja Teppo Jalkasen ”Laulavan tytön”
- Lauritsalan kansakoulun oppilaat esittivät ”Nukketanssin”.
- Kaukaan kansakoulun tytöt esittivät opettaja Helvi Helkala johdolla vannevoimistelua.
-Armilan kansakoulun tytöt esittivät opettaja Sirkka Liiran sommitteleman ja ohjaaman ”Neekeritanssin”. Viimemainittu esitys sai valtavat aplodit ja se toistettiin.
Juhla päättyi opettajakuoron lauluesitykseen, jota johti kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen. Iltajuhlaan oli yleisöä ahtautunut 1500-paikkaiseen teatterin noin 3000 henkeä.

Toisena juhlapäivänä marssivat koululaiset tihkusateessa Kimpisen urheilukentälle, jossa ohjelmassa oli tervehdys- ja juhlapuheiden sekä musiikkiesitysten lisäksi tyttöjen voimisteluesitys, johon osallistui peräti 1400 tyttöä. Tämän jälkeen seurasivat edellisen päivän yleisurheilukilpailujen loppukilpailut. Ohjelma jatkui vielä tyttöjen tanhuesityksillä, kuoroesityksillä ja 1200 pojan yhteisellä voimisteluesityksellä.  Suurjuhlien ohjelmaan kuuluivat myös retket Lappeenrannan lähiympäristöön. Suosituimpia niistä olivat risteilyt Saimaan kanavalle ja vierailut Imatran kuohuville koskille.

Kansakouluväen suurjuhlat onnistuivat erinomaisesti. Armilan kansakoulun tyttöjen esittämä ja opettaja Sirkka Liiran ohjaama ”Neekeritanssi” oli niin suuri menestys, että tytöt vaadittiin uusimaan esityksensä seuraavana kesänä Jyväskylässä pidetyillä suurjuhlilla. Onnistuneet suurjuhlat innostivat Lappeenrannan kouluväen järjestämään jokakeväiset paikalliset kansakouluväen kevätjuhlat Linnoituksen kesäteatterissa. Tämä perinne alkoi vuonna 1952 ja kesti aina vuoteen 1968 saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti