Sodan julistamista Neuvostoliittoa vastaan kannattivat monet Norjan hallituksen jäsenet vuonna 1940

Etelä-Saimaa 18.10.1945

Yllä oleva otsikko löytyi Etelä-Saimaa-lehdestä 18.10.1945. Minulle oli uusi asia, että Norjan hallituksessa vakavasti harkittiin näin radikaalia vastausta Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuun lopussa 1939. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto-vastaisuutta käytettiin lyömä-aseena Norjassakin, kuten artikkelista ilmenee. Yritin etsiä lisää tietoa aiheesta, mutta en sitä juurikaan löytänyt. Onko jollakin tämän ”kerhon” jäsenistä sitä tai edes vinkkiä johonkin asiaa koskevaan tutkimukseen?

Norjalaisia vapaaehtoisia saapui Suomeen yhteensä 695 (toisen tiedon mukaan 725) ja heistä kaksi kaatui talvisodan aikana. Sotaan he osallistuivat yhdessä ruotsalaisten vapaaehtoisten kanssa Sallan -Märkäjärven lohkolla. Täältä löytyy tarina norjalaisesta talvisodan vapaaehtoisesta, joka jäi sodan jälkeen Suomeen. Hän oli elossa vielä vuonna 2015. Tarina on norjaksi, mutta täysin ymmärrettävä heikollakin ruotsin kielen taidolla (eli jälleen tuli todistettua, että ruotsin kielen opinnoista on hyötyä jokaiselle historiasta kiinnostuneelle)
 
Lisäksi Norjasta saatiin 12 kenttätykkiä ja kivääreitä. Norjassa suoritettiin myös varojen keräys, jonka tuotolla ostettiin 6 kpl uusia koulutuskoneita. Oslon lähellä annettiin suomalaisille näillä koneilla siviililentokoulutusta. Tärkeä oli lisäksi Norjan viranomaisten apu lentokonehankintojen toteuttamisessa. Isossa-Britanniasta Suomeen hankitut koneet lennettiin Stavangerin suoritetun välilaskun avulla lähes suoraan tukikohtiinsa. Yhdysvalloista Suomeen hankitut koneet purettiin norjalaisissa satamissa ja kuljetettiin edelleen Ruotsiin kokoonpanoa varten.

Rikollisuus Lappeen nimismiespiirissä 1919

 

Poimin alla olevan yhteenvedon vuoden 1919 rikostilastosta Lappeen nimismiespiirissä Etelä-Savo-lehdestä (13.1.1920). Te, jotka haluatte vertailla tilannetta nykyrikollisuuteen, käykää kurkkaamassa vaikka tätä sivustoa.

Vuonna 1919 viinan keitto ja myyminen ovat hyvin edustettuna rikostilastossa. Tämäntyyppisen rikollisuuden vahva osuus selittyy 1.6.1919 voimaan astuneella kieltolailla. Monet ovat syyllistyneet myös viljan luovutuksen laiminlyöntiin. Vuonna 1919 elettiin vielä poikkeuksellia aikoja. Edellisenä vuonnahan oli käyty katkera ja verinen sisällissota. Vankilaan passitusten syinä olivat lähes yksinomaan varkaudet ja irtolaisuus. Syitä, joista nykyisin ei vankilassa istuta.

Rikostilastoa Lappeen nimismiespiirissä 1919

Viime vuoden kuluessa syytettiin ja tuomittiin Lappeen nimismiespiirissä alempana mainittu määrä eri rikoksista:

viinankeitosta	10
varkaudesta	19
viinanmyynnistä	12
varastettuun tavaraan ryhtymisestä	14
murtovarkaudesta	18
luvattoman ampuma-aseen kantaminen	13
lapsen murhasta	1
virkavirheestä	1
näpistelystä	1
juopumuksesta	11
poliisin vastustamisesta	1
metsän raiskauksesta	4
rahan valmistaminen ja väärentäminen	3
puukotuksesta	1
kohtuuttomain hintain kiskomisesta	6
kavalluksesta	1
viljan luovutuksen laiminlyönnistä	24
kielletyn kirjallisuuden levittämisestä	1

Lääninvankilaan on vuoden kuluessa passitettu enemmän kuin koskaan ennen, nimittäin 128 henkilöä alempana mainituista rikoksista. (Huom! Jos luvut lasketaan yhteen, ei tulokseksi saada yllä mainittua lukumäärää):

Varkaudesta

varkaudesta	64
rahanväärennösestä ja kaupittelusta	3
väärennyksestä	2
murhiin epäluulonalaisena	2
osallisuudesta varkauksiin	8
sakkolaisia	3
irtolaisuudesta	61
viinakeitosta	2
ryöstöstä	1

Veneerisiä tauteja sairastavia naisia on lähetetty läänin sairashuoneeseen 25.