Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Suomen vanhin yhä opetuskäytössä oleva kansakoulurakennus

Vuonna 1837 valmistunut koulurakennus
Syyskuun alussa minulla, vanhoihin kouluihin hurahtaneella, oli mahdollisuus vierailla maamme vanhimmassa yhä perusopetuskäytössä olevassa koulurakennuksessa. Se sijaitsee Vantaalla, entisen Helsingin pitäjän (ruotsiksi Helsinge) kirkonkylässä. Koulu on nimeltään Kyrkoby skola. Tässä ruotsinkielisessä alakoulussa toimii kolme yhdysluokkaa sekä esikoulu. Vanhan 1830-luvulla valmistuneen punamullanvärisen koulurakennuksen lisäksi koulupihan toisella puolella on uudehko rakennus, jossa sijaitsevat ruokala ja juhlasali.

Oppilaiden rientäessä välitunnilla koulun pihalle, ulkoilmassa kaikui kuitenkin enemmän suomi kuin ruotsi. Lähes kaikki koulun oppilaat tulevatkin muutamaa perhettä lukuun ottamatta kaksikielisistä perheistä, kertoi koulun johtajana vuodesta 1991 toiminut Ann-Britt Sandbacka. Tämä ydyllisessä puistomaisessa miljöössä "herran kukkarossa" oleva koulu on ollut muutaman kerran ”lahtipenkin äärellä”, mutta onneksi se on säästynyt. 1990-luvulla sinne kaavailtiin Vantaan valtuustossa esimerkiksi koulumuseota. Oppilaiden lukumäärä on viime vuosina liikkunut 50 – 60:n välillä, mutta oli laskenut välillä niinkin pieneksi kuin 28. Kun katselin rauhallista välituntielämää ja seurasin kodikasta ilmapiiriä luokissa, tuli mieleen muutamat työvuodet joutsenolaisissa kyläkouluissa.  Vaikka olin yllätysvieras, sain erittäin lämpimän vastaanoton ja perusteellisen selvityksen koulun vaiheista. Henkilökunnasta heijastui ylpeys sekä koulun kunniakkaasta historiasta että sen nykytilasta. Totesin jälkikäteen muutamille, että jos
1.       asuisimme Vantaan eteläosassa,
2.       ja meillä olisi juuri esikouluiän saavuttavia lapsia
pohtisin vakavasti, miten saisin heidät Helsinge Kyrkoby Skolanin oppilaiksi.


Koostetta koulun vaiheista

Koulupihaa ja -rakennuksia ympäröi puistomainen idylli vanhoine
rakennuksineen


Koulun historia juontaa vuoteen 1825. Silloin elokuun 28. päivä pidetyssä pitäjänkokouksessakirkkoherra E. A. Crohns antoi määräyksen pitäjänkoulun perustamisesta Helsingin pitäjään. Pitäjänkokouksen puheenjohtaja sai kokouksen osanottajat ymmärtämään, että heidän lapsensa tulisi opettaa lukemaan ja kirjoittamaan. Osa pitäjän asukkaista halusi, että katselmuskirjurin poika Johan Erland Dyselius valittaisiin tehtävään. Hän oli aikaisemmin yksityisesti opettanut joitakin rahvaan ja herrasväen lapsia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

Kelvottomia koulumestareita

Dyseliuksen ura koulumestarin ei kuitenkaan ollut pitkä. Vuonna 1827 ilmoittautui huomattavasti pienempi määrä oppilaita kouluun, koska pitäjän asukkaat olivat menettäneet luottamuksensa Dyseliukseen. Lokakuun 28. päivä 1827 kirkkoherra Crohns ilmoitti, että hän oli löytänyt uuden koulumestarin, entisen tarkastajan Bengt Logrenin. Komissaario Löfman oli huutanut Dyseliuksen talon itselleen 276 ruplalla ja tarjosi sitä seurakunnalle. Kesäkuun 1. päivänä 1828 pitäjänkokous päätti myydä pitäjänmakasiinista niin paljon ruista, että talo voitaisin ostaa. Rakennuksesta tuli sekä pitäjän ensimmäinen koulu että koulumestarin asunto. Bengt Logren osoittautui kuitenkin yhtä kykenemättömäksi tehtäväänsä kuin edeltäjänsä. Koulumestarin pesti oli pitäjänkokouksessa esillä toukokuussa 1831. Kirkkoherra Crohns ehdotti tehtävään opiskelija David Johan Lydéniä. Kuntalaiset olivat epäileväisiä ja olivat sitä mieltä, ettei Lydéniä tulisi valita ennen kuin pitäjäläiset oppivat hänet tuntemaan.

Pitäjänkokouksesssa 30.  kesäkuuta 1833 kirkkoherra Crohns ehdotti siirtymistä kiertokouluun, jotta kaikki lapset jokaisessa kylässä saisivat opetusta. Tämä ehdotus hyväksyttiin. Vuonna 1836 päätettiin, että opetus tapahtuisi yhteisessä koyhäin- ja koulutalossa, joka oli valmistumassa. Tämä rakennus on nykyisin yhä käytössä oleva Kyrkoby skola. Lydén erotettiin virastaan vuonna 1840, koska katsottiin, ettei hän ole tehtävässään riittävän hyvä. Uudeksi koulumestariksi valittiin Adolf Fredrik Carenius, josta tuli hyvin suosittu opettaja. Carenius kuoli vuonna 1857 ja 30.8. samana vuonna hänen seuraajakseen tuli lukkarinoppilas Alexander Helenius. Hänet erotettiin jo elokuussa 1859 ja pastori Hultinin ehdotuksesta seuraajaksi valittiin lukiolainen Wilhelm Mellin. Hänessä pitäjä sai vihdoin opettajan, josta kaikki pitivät ja hän pysyikin tehtävässään aina kuolemaansa saakka.

Toukokuun pitäjänkokouksessa vuonna 1865 ehdotti pastori Hultin, että kirkonkylään perustetaan paikallaan oleva kansakoulu, jossa voitaisiin antaa etevimmille lapsille opetusta uskonnossa, laskennossa, kirjoituksessa, ruotsin kieliopissa, luonnontiedossa, Suomen ja yleisessä historiassa, maantiedossa, kun taas vähemmän eteviä opettaisi kiertokoulun opettaja. Kun kansakoululaitos perustettiin Suomeen vuonna 1866, oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä koulu toiminut jo 41 vuotta. Vuodesta 1895 vuoteen 1926 koulun opettajana toimi insinöörinrouva Ingeborg Wigren. Alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1904 ja sen ensimmäisenä opettajana oli Elin Rehell. Häntä seurasi neljän vuoden jälkeen Maria Johansson, joka toimi koulussa opettajana vuoteen 1943. Yläkansakoulun opettajaksi valittiin vuonna 1925 Edit Jansson, joka hoitikin pestiä vuoteen 1961 saakka. Alakansakoulun opettajana oli vuodet 1945 – 1951 Edla Träskman, vuosina 1951 – 1953 Maj-Lis Lindbom

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti