Vauhdikkaita ja mielenkiintoisia elämänpolkuja (1/1)

Aikomuksenani on aloittaa blogissani kirjoitussarja yllä olevalla otsikolla. Olen silloin tällöin aivan muita asioita tutkiessani ajautunut varsinaisesta tutkimuskohteesta varsin kauas sivuraitelle. Syynä ovat olleet erikoiset, vauhdikkaat ja joskus myös traagiset ihmiskohtalot, joihin olen törmännyt. Joskus yksittäisen ihmisen elämä voi olla taruakin ihmeellisempää. Ne ansaitsevat näin ollen julkisen levityksen. Ensimmäisenä on vuorossa Antti Hautala, joka elämänsä aikana asui Suomen lisäksi Ruotsissa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa ja jonka elämä voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, mutta kaikissa olivat sanomalehdet ja kustannustoiminta merkittävässä rooolissa.


Antti Hautala, Wiipurin Sanomien kirjeenvaihtaja Ruotsissa

Antti Hautala syntyi 6.9.1872 Nivalan Välikylässä (n:o 6, Haarala) Heikki ja Maria (os. Laukka) Haaralan perheeseen kolmantena lapsena. Nivalan kirkonkirjat vuosilta 1876–1885 kertovat perheen asuneen edelleen Välikylässä, mutta tilannumero oli nyt 27 (Hautala) ja sukunimi oli ilmeisesti tilannimen mukaan vaihtunut Hautalaksi. Muutto tapahtunut luutavasti vuonna 1874. Antti Hautalan elämänpolku johti jossakin vaiheessa Tampereelle, josta hän muutti heinäkuussa 1891 Porvooseen. Se, missä vaiheessa Hautala kouluttautui kirjapainoalalle, on jäänyt minulle epäselväksi. Mutta löydämme hänet keväällä 1892 ja uudestaan syksyllä 1892 kirjanpainajana Kuopiosta, jossa paikallinen kirjanpainajain yhdistys lähetti hänet Helsinkiin Suomen kirjanpainajain kokoukseen. Vuosina 1893 ja 1894 näyttäisi Hautala asuneen Helsingissä, jossa hän työskenteli Päivälehden kirjapainossa. Hänet valittiin vuosiksi 1893 ja 1894 Helsingin kirjanpainajainyhdistyksen lehden ”Gutenbergin” toimituskuntaan, josta hän erosi maaliskuussa 1894. Eroamisen syynä oli ilmeisesti muutto Tukholmaan. Siellä hänet valittiin Tukholman Suomalaisen Seuran johtokuntaan elokuussa 1894. Hautala kertoi lehtiartikkelissaan maaliskuussa 1896 asuneensa kaupungissa kaksi vuotta.

Kuva Tukholman maailmanäyttelystä 1897. Lähde: Wikipedia.

Tukholmassa Hautala oli töissä Gullbergs och Hallbergs Tryckeri-kirjapainossa. Hän seurasi tiiviisti maan poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia oloja. Hautala kirjoitti Wiipurin Sanomiin pitkiä ja perusteellisiä artikkeleita nimimerkeillä ”Fennomaani” ja ”A. H”. Hautalan artikkeli saattoi kattaa lehdessä lähes koko sivun ja niistä heijastuu paneutuminen aiheeseen. Tänä päivänä ovat sanomalehtien artikkelit huomattavasti lyhyempiä ja asiasisältö merkittävästi ohuempaa. Hän oleskeli pitkään myös Norjassa Oslossa sekä Etelä-Ruotsissa Skånessa, josta hän kirjoitti artikkelisarjan Malmön pohjoismaisesta teollisuusnäyttelystä. Helmikuussa vuonna 1896 oli ruotsalaisessa Arvika Tidning-lehdessä artikkeli Hautalasta, joka oli poikennut seudulla matkallaan Osloon ja kertonut palaavansa Värmlannin pohjoisosiin paluumatkallaan etsimään seudulla asuvia metsäsuomalaisia. Lehti pyysi lukijoita lähettämään yhteystietoja seudulla asuvista (metsä)suomalaisista. Hautala osallistui Viipurin Sanomien toimittajan roolissa vuoden 1897 maailmannäyttelyyn Tukholmassa ja lehdessä oli jälleen perusteellinen kirjoitussarja näyttelystä. Hautala toimi koko Ruotsissa oloaikansa aktiivisena jäsenenä Tukholman Suomalaisessa Seurassa. Seura järjesti kokousten lisäksi monenlaisia tilaisuuksia Tukholman seudulla asuville suomalaisille. Se ylläpiti myös kirjastoa ja lukusalia ja sen jäsenistä oli muodostettu laulukvartetti. Hautala oli yhdistyksen johtokunnassa ensin sihteerinä (1895) ja sitten varapuheenjohtajana (1896). Vuoden 1899 alussa Hautala asui edelleen Tukholmassa. ja hänet valittiin 8.1.1899 Tukholman Suomalaisen Seuran puheenjohtajaksi ja kirjastonhoitajaksi.

Saman vuoden kesäkuussa palasi Hautala kotimaahansa asettuen Kotkaan. Hän työskenteli paikallista lehteä Kotkan Sanomia julkaisseessa J. Nyleniuksen kirjapainossa faktorina. Antti Hautala oli heti Kotkaan saavuttuaan mukana yhteiskunnallisissa riennoissa. Hänet mainitaan jo heinäkuussa 1899 Kotkan työväenyhdistyksen juhlatoimikunnan puheenjohtajana. Hautala osallistui Kotkassa aktiivisesti Kotkan työväenyhdistyksen toimintaan. Hän oli vielä 10.12. 1899 pidetyn Kotkan työväenyhdistyksen kokouksen sihteerinä. Kaikki edellä mainittu on yllättävää Hautalan myöhempien elämänvaiheiden valossa. Vuoden 1899 lopulla Hautala osti Kokkola-lehden ja kirjapainon ja siirtyi lehden toimitussihteeriksi vuoden 1900 alusta lähtien. Kokkola-lehden toimituksesta vastannut Eelu Piirinen siirtyi puolestaan Haminassa ilmestyneen ”Koitar”-lehden toimittajaksi- Hautalan ryhtyessä sanomalehden kustantajaksi elettiin maassamme poikkeuksellisia aikoja. Venäjän tsaarin toimesta oli käynnistynyt ensimmäinen sortokausi. Vaikka sanomalehden toimittaminen poikkeuksellissa oloissa oli haasteellista, kuten jatkossa näemme, oli uutisnälkä kansan keskuudessa ehtymätön.

Ohessa Kokkola-lehden pääkirjoitus 30.12.1899 Antti Hautalan astuessa lehden vastuunkantajaksi.Kuten sen alareunasta näkyy, se oli sensuurin eli painoasiamiehen tarkastama ja karsima.

JATKUU