Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

Pastori Arthur Leopold Heidemanin hautajaiset


Calumetin apostolisluterilaisen seurakunnan pastori Arthur Leopold Heideman

Kirjoitin parisen vuotta sitten Lappeenrannassa ja myöhemmin Calumetissa, Michiganissa vaikuttaneen siirtolaispapin Arthur Leopold Heidemanin elämäkerran.   Toimiessaan ennen Yhdysvaltoihin muuttoa pappina kotimaassaan, pastori Heideman oli aikansa kohupappi. Yhdysvalloissa asuessaan hän ei enää samalla tavalla ollut lehdistön lempilapsi.  Arthur Leopold Heideman oli voimakas sananjulistaja, vahva ja karismaattinen persoona. Vuonna 2009 tekemälläni Amerikan-matkalla haaviini tarttui oheinen sanomalehtikirjoitus pastori Heidemanin hautajaisista.  Ikävä kyllä lehtileikkeestä puuttui julkaisun nimi ja päiväys. Heidemanin karismaattisesta asemasta suomalaisten siirtolaisten keskuudessa Kuparisaarella kertoi tuhansiin noussut saattojoukko hänen hautajaisissaan. Artikkelissa väitettään hautajaisvieraiden määrän olleen suurin, mitä Calumetissa koskaan oli nähty. Rohkenen tätä väitettä kuitenkin epäillä. Sillä 14 vuotta aikaisemmin pidettiin Calumetissa hautajaiset italialaisen haalin joukkosurmassa kuolleille uhreille. Lehtiuutiset kertoivat saattajajoukon nousseen noin 20 000 henkeen. Suomalaistaustaisten uhrien siunauksen toimitti Arthur Leopold Heideman Calumetin apostolisluterilaisessa kirkossa.

Pastori Heideman oli syyskuussa 1910 auto-onnettomuudessa, josta hänen
ei uskottu enää selviävän. The Yale Expositor, September 9, 1910.

Pastori Arthur Leopold Heidemanin hautajaiset


Synkänlainen syksyinen ilma, pilvinen ja hieman kolea, surullinen, vallitsi viime maanantaina, jolloin viimeiseen leposijaansa siunattiin vanhan pastorimme. A. L. Heidemanin maallinen osuus. Oli aivan kuin luontokin olisi surupukuunsa pukeutunut. Jo sunnuntaina oli saapunut etäisempiä edesmenneen pastorin ja hänen perheensä ystäviä hautajaisiin, ja vainajan ruumiskirstun ääressä kirkossa kävijöitä oli pitkin päivää, joista suurin osa viivähti, että istuimen olivat lähes täynnä kansaa. Jälkeen puolenpäivän pidettiin seurat, koska vieraitten joukossa oli myöskin useita saarnamiehiä. Sitten hautauspäivänä, maanantaina, oli oikea kansainvaellus kirkolle. Jo aamusta päivin oli kirkko täynnä ihmisiä, ja puolenpäivän aikoihin oli jo kirkon rappusilla, alakerrassa ja kirkon pihalla sekä kadun vierustalla ihmisiä sekä autoja monen ristin (korttelin?) pituudelta molemmin puolin katua. Sellaista auto- ja ihmisliikettä ei ole ollut koskaan meidän kuuluisalla Mänty-kadulla kuin nyt, eikä niin niin suurta hautajaisväestöä ole ennen ollut Calumetissa. Kello 2 jälkeen puolen päivän alkoivat hautajaismenot kirkossa. Veisattiin virrestä 391 ensimäiset värssyt, jonka päätyttyä seurakunnan apulaispappi Olli Paulson särkynein mielin puheli muutamia sanoja lausuen, ettei ole tultu nyt surujuhlille, mutta ilojuhlille saattamaan yhtä onnellista matkamiestä viimeiseen lepoonsa ja todistaen edesmenneestä, miten hän loppuun asti vahvana pysyi ja vielä viimeisiin hengenvetoihinsa asti todisti Jumalasta ja Jesuksen Kristuksen verihaavoihin turvattuna erkani tästä elämästä. Sitten veisattiin virren 290 värssystä 12, jonka jälkeen varsinaisen ruumissaarnan piti saarnaaja Robert Vepsäläinen Suomesta Viisauden kirjan kolmannen luvun johdolla. Puheen päätyttyä veisattiin virrestä 427 alkaen toisesta värssystä. Virren loputtua viritettiin vainajan viime aikoina koti-ikävissään usein laulama laulu Koska mä nähdä saan, Ylkäni kasvoja. Tämän jälkeen laulettiin vielä muitakin lauluja, joitten sävelien soinnahdellessa yleisö hyvässä järjestyksessä alkoi poistumaan kirkosta. Ruumissaattueessa, joka alkoi hiljallensa liukua hautuumaata kohden, oli lähes 200 autoa, hyvin useat eivät siihen liittyneet pitkän saattojoukon takia, vaan lähtivät kirkolta paluumatkalle koteihinsa.
Calumetin apostolisluterilainen kirkko oli tungokseen asti täynnä
pastori Heidemanin hautajaisten aikana.

Hautakummun ymp
ärille kerääntynyt yleisö oli tuhatlukuinen. Kun oli veisattu virsi, luki saarnaaja Jacob Halvary hautausluvut pastori Paul. A. Heidemanin heittäessä mullat isänsä arkulle. Surutilaisuus päättyi virren veisuulla ja laulamalla muutamia tilaisuuteen sopivia Jumalan lasten matkalauluja.

Kantajina toimivat Calumetin apostolisluterilaisen seurakunnan johtokunnan miehet.

Tilaisuus j
ätti jälkeensä ikävän ja kaipauksen, sillä olihan vanha. Lepoon siunattu pastorimme toiminut seurakunnassa lähes neljäkymmentä vuotta ja sillä ajalla voittanut seurakuntalaistensa suosion ja kunnioituksen, jota oli todistamassa se suuri ystävien joukko, joka oli hänen hautansa ympärille kerääntynyt. Vanhaa pastoriamme tullaan täällä niin kauan muistamaan kuin elävää kristillisyyttä on keskuudessamme ja vaikkakin hänkin sai toisinaan arvosteluja osakseen kristittyinkin taholta, niin voidaan varmoja olla, että hän ei jättänyt jälkeensä yhtään vihamiestä seurakuntaansa. Niinä pitkinä vuosina, joina hän seurakunnan opettajana toimi, on hän vuosikokouksissa tullut yksimieleisesti aina uudelleen valituksi, ei ole yhtään ääntä noussut hänen valintaansa vastaan, eikä kenelläkään liene edes mieleen johtunut toisenlainen menettely.

Mit
ä on inhimillistä meissä, se unohtuu haudan partaalla. Ja pois mennyttä opettajaakin muistellaan vaan siinä valossa, mitä hän on opettanut, miten keskuudessamme vaikuttanut ja millainen on loppu ollut.


Pastori Arthur Leopol Heidemanin hautakivi Lakeview´n hautausmaalla
Calumetin lähellä Michiganissa.

Uskollinen Herran palvelia on päässyt rauhaan menemään. Jälleennäkemisen toivolla muistelevat häntä jälkeen jääneet omaiset sekä uskonveljet ja -sisaret.

Jopa loppui p
äivän vaivat,
Ehtoo mulle levon toi;
Rasitetun t
äällä aivan
Herra rauhaan menn
ä soi.

Haudan lepokammiosta
Herran
äänen kutsun saan;
uuteen eloon h
än mun nostaa,
Taivaaseen mun virvoittaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti