Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Pitäjännimellä on monta alkuperää: Ukkoniemi, Uukuniemi, Uupuniemi

Uukuniemen vanhalla uhripaikalla, Kirkkokalliolla, sijainnut "alttarpetäjä". Maanomistaja räjäyttii petäjän dynamiitilla vuonna 1954 väsyttyään paikalla vierailleisiin "halaajiin". Tämä tapahtui siitä huolimatta, että petäjä oli kunnan rauhoittama. Kuva: Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma. Karjalaisen osakunnan kokoelma.


Edesmenneen Uukuniemen pitäjän nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa on kylän nimenä Ukonniemi. Ruotsalaiset verokirjat 1600-luvun alussa kirjoittavat nimen muotoihin Ugoneme ja Uggonehme. Näin ollen nimi olisi kytköksissä sanaan  ”ukko”. Ukko eli Ukko ylijumala oli suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Uukuniemelle pystytettiin kristinuskon syrjäytettyä pakanuuden säässynä eli ortodoksinen rukoushuone. Kirkkojen ja rukoushuoneiden rakentamispaikoiksi valittiinkin usein entiset pakanuuden aikaiset palvontapaikat. Perimätieto kertookin Papinnniemen Kirkkokallion olleen vanha jumalien palvontapaikka. Vielä 1800-luvulla paikalla on vietetty Ukon vakat-kevätjuhlaa. Vuonna 1500 nimi esiintyy asiakirjoissa muodossa Ugonime, vuonna 1611 Wguniemi, vuonna 1616 Uguniemei ja vuonna 1632 Ugoniemiby.

Toinen Uukuniemen nimen alkuperään liittyvä selitys perustuu kansantarinaan Se kertoo erään miehen uupuneen hevosineen Pyhäjärvelle ja siitä oli lähellä ollutta niemeä alettu kutsua Uupuniemeksi, josta se on muokkautunut muotoon Uukuniemi. Samaan alkuperään viittaa toinenkin kansantarina, jonka mukaan venäläiset olivat vedättäneet paiakalla tykkejä härillä, mutta härät olivat uupuneet.

Kolmas paikannimen selitys saattaa olla sana ”uuku/uiku”. Se merkitsee sorsan munituskoteloa. Sellaisilla pyydettiin keväisin sorsan munia myös Papinniemen rannasta, joka oli pitkälle Pyhäjärveen pistävänä kapeana niemenä mitä oivallisin paikka munituskoteloille.

Hurjin nimen selitys löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimilapusta. Sen mukaan pitäjässä olisi ollut ennen ilkeä ja paha pajari, joka oli kiusannut ja pieksättänyt talonpoikia. Sisälle kirkkoonkin oli tämä pajari ratsastanut hevosella. Lopulta pajarista oli tehty henkipatto. Tällöin hän oli kätkeytynyt maakuoppaan, minne takaa-ajajat olivat hänet peittäneet elävältä. Pajari oli jäänyt kuolinpaikkaansa ikuisesti uikuttamaan ja tästä olisi Uukuniemi saanut tarinan mukaan nimensä.

Lähteet:
Jaana Juvonen; Uukuniemen historia. 2009
Uukuniemen kotiseutuhistorian sarja n:o 2. Uukuniemi 1850 – 1901. Alttaripetäjän aikaa. 1995.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti