Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden kirkonkylän eli Vennonmäen koulu


Vennonmäen entinen kansakoulu toimii nykyisin Ruokolahden Taideyhdistyksen Taitotalona
Ruokolahden pitäjässä oli toiminnassa jo kymmenen kansakoulua, ennen kuin sellainen saatiin kirkonkylään.  Tähän koulupiiriin kuuluivat Haloniemen, Käringinniemen, Kärinki-Toivialan ja Rasilan kylästä ja osia Rautialan, Ronkolanmäen ja Toivialan kylistä. Vuonna 1948 koulupiirin lasten lukumäärä oli 104. Pisin oppilaan koulumatka oli seitsemän kilometriä. Kirkonkylän alakoulu toimi vuoteen 1931 yhteisenä Vaittilan kansakoulun kanssa. Alakoulun opettaja piti 18 viikkoa koulua Vaittilassa ja 18 viikkoa Kirkonkylän koululla. Vuodesta 1931 lähtien Kirkonkylän alakoulu oli kokovuotinen eli 36-viikkoinen. Alakoulussa opetusta antoi vuoteen 1939 saakka Pietarista kotoisin ollut Ida Nopola

Entinen kansakoulurakennus näyttää olevan hyvässä kunnossa
Koulun piirustukset laati helsinkiläinen arkkitehti Toivo Salervo, jonka suunnittelukynä piirsi lukemattomia muitakin eteläkarjalaisia kansakouluja. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Salervon tekemät piirustukset 16.9.1922 ja koulun rakennuttaminen annettiin johtokunnan vastuulle. Rakennustöistä järjestettiin lukuisia urakkahuutokauppoja, mm. kivijalan tekemisestä, kaivon kaivamisesta, saunan ja ulkorakennuksen pystyttämisestä. Puutavara rakennukseen saatiin Salosaarelta, pappilan mailta n.s. Pylsyn torpan alueelta. Hirsiä ei veistetty, vaan ne sahattiin Immolan sahalla.  Sieltä ne uitettiin Pappilanlahteen ja vedettiin hevospeleillä rakennuspaikalle. Koska Pappilanlahti oli savinen ja mutainen, sahatut hirret likaantuivat. Niinpä opettajat ja oppilaat puhdistivat niitä harjoilla. Seinät olivat pitkään pelkän höylähirren jäljiltä. Myöhemmin ne päällystettiin ns. Enso-pahvilla.

Koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Salervo
Koulurakennuksessa oli uunilämmitys. Jokaisessa huoneessa lukuun ottamatta opettajien asuntoja oli peltikuoriset uunit. Huoneiden lämmityksestä vastasi alkuaikoina tehtävää varten vuodeksi huutokaupalla valittu henkilö.  Halvimman tarjouksen tehnyt voitti. Vuonna 1927 huutokaupan voittanut tarjous oli 2490 markkaa. Oppilaat kantoivat lämmityshalot sisään, kunnes johtokunta sen kielsi joidenkin vanhempien valitettua asiasta. Oppilaiden vastuulle jäi kuitenkin pölyjen pyyhkiminen, rappujen lakaiseminen ja juomaveden hakeminen.

Kansakoulu Vennonmäelle valmistui vuonna 1923
Oppilaa siirtyivät Vennonmäeltä nyt jo puretulle Keskuskoululle
vuonna 1972. Vennonmäen koulurakennus sen sijaan on kestänyt
pystypäisenä kohta 95 vuotta.
Kirkonkylän yläkoulun opettajina toimivat koulun perustamisesta lähtien 35 vuoden ajan eli vuoteen 1958 saakka Tyyne ja Emil Ahonen. Heidän jälkeensä opettajiksi tulivat Pirkko ja Jouko Sorjonen, jotka olivat tehtävässä vuoteen 1971 saakka. Neljäs opettajan virka perustettiin koululle vuonna 1955 ja viides virka vuonna 1971. Tällöin koulussa oli yli 120 oppilasta. Kun oppilaita oli pian yli 140, koulu sai kuudennen opettajan. Ruokolahden kunta oli 1970-luvun alussa mukana peruskoulukokeilussa. Kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään jo vuonna 1972. Kun kunnan keskuskoulu valmistui vuonna 1972, oppilaat siirtyivät Vennonmäeltä sinne. Sen jälkeen koulurakennus oli Ruokolahden Metsäkoulun ja kansalaisopiston käytössä. Ruokolahden Taideyhdistys remontoi EU:n Leader-hankkeen tuella talon 2000-luvulla Taitotaloksi. Rakennusta isännöi Ruokolahden taideyhdistys. Osa tiloista on kansalaisopiston käytössä, osa taideyhdistyksen työ- ja näyttelytiloina.

Lähteet:
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit.
Etelä-Saimaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti