Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Simolan pommitusten uhrien muistomerkki Lepolan hautausmaalla

Simolan pommituksen uhrien joukkohauta ja muistomerkki Lepolan hautausmaalla.
Tähän on haudattu 42 pommituksen uhria. Osalla uhreista on myös oma hautakivi.
Lappeenrannassa sijaitsevan Lepolan hautausmaan pääportista sisälle astuttaessa jää portin oikealle puolelle kaksi viime sotien uhrien joukkohautaa. Toinen, lähempänä porttia oleva joukkohauta, on pystytetty Kaukaan tehtaiden pommituksessa talvisodan aikana 2.3.-1940 menehtyneille kuudelle työntekijälle. Toinen, hieman kauempana portista oleva, on Simolan pommituksissa 19. - 20.6.1944 surmansa saaneille. Lepolan hautausmaa valmistui Lappeen seurakunnan hautausmaaksi 1930-luvun lopulla. Simolan kylä kuului tuolloin Lappeen kuntaan.
Kaukaan tehtaiden pommituksissa 2.3.1940 kuolleiden työntekijöiden yhteishauta
Lepolan hautausmaalla
Simolan ja Etu-Simolan (nykyisin Raippo) ratapihalle ja asemanseudulle suunnatuissa puna-armeijan lentokoneiden pommituksissa menehtyi 137 - 160 henkilöä. Surmansa saaneista oli 20 - 25 sotavankeja. Tarkkaa lukua kuolleista neuvostosotavangeista ei ole, sillä kuljetuksessa olleen vankileirin arkisto tuhoutui pommituksessa. Osa pommituksissa haavoittuneista siirrettiin nopeasti jatkohoitoa saamaan länteen ja on saattanut menehtyä saamiinsa vammoihin jossakin muualla. Monet pommituksen uhreista tuhoutuivat niin, ettei heitä voinut enää tunnistaa. Niinpä Simolan tragedian uhriluku on vain suuntaa-antava.

Kahdeksan Simolan pommituksen uhria haudattiin muutaman päivän kuluttua
pommituksesta Lepolan hautausmaan kappelin pohjoispuolelle. Heidät on
haudattu vain viidelle hautapaikalle. Tällä yhteishaudalla ei ole muistomerkkiä,
ja ainoastaan kolmella haudalla on hautakivi.
Lähes heti pommituksen jälkeen haudattiin kahdeksan pommituksen uhria Lepolan kappelin vasemmalle puolelle vierekkäisiin hautoihin. Enismmäinen hautaus suoritettiin 22.6. ja viimeinen hautaus suoritettiin 27.6.1944. Tämän jälkeen hautaamiset olivat jonkin aikaa pysähdyksissa. Siviiliväestö evakuotiin Lappeenrannan seudulta ja kaupunkiin julistettiin 27.6. 1944 öinen ulkonaliikkumiskielto. Näissä haudoissa on viimeinen leposija seuraavilla henkilöillä:
Anna Haaranen ( haudattu 27.6.1944
Mauri Kourula (asemamiehen poika, 27.6.1944)
Pekka Lötjönen (24.6.1944)
Eelis Suurkuukka ( (23.6.1944)
Serafiia Suni (23.6.1944)
Maria Borgström (23.6.1944)
Emmi Nikkola (23.6.1944)
Mimmi Lehtikunnas (22.6.1944)

Tämän jälkeen uhrien hautaamiset alkoivat uudestaan ilmeisesti 12.8.1944. Sillä päivämäärällä luotiin siunauskappelin oikealla puolella oleva joukkohauta. Puna-armeija hyökkäys oli pysähtynyt ja pahin uhka Lappeenrannankin joutumisesta hyökkääjän haltuun oli ohitettu. Missä nuo vainajat säilytettiin kesän aikana on minulle vielä mysteeri. Haudattiinko heidät tilapäishautoihin odottamaan rauhallisempia aikoja tulevaa siunaustilaisuutta varten? Vai olivatko he sitä odottamassa ruumishuoneella tai jossakin muussa säilytystilassa? Osa uhreista löytyi Simolan aseman ympäristöstä vasta usean vuorokauden jälkeen ja näin ollen läheskään kaikkien uhrien kuolinpäivämäärää ei voi tarkkaan määritellä. Tähän joukkohautaan on siunattu yhteensä 42 vainajaa, jotka lähes kaikki olivat Neuvostoliiton suurhyökkäystä Kannakselta pakenevia evakoita. Lähes kaikkien heidän siunaamispäivämäärät puuttuvat ja ne tapahtuivat ilmeisesti elo-syyskuun aikana. Joitakin uhreja siunattiin maan poveen lokakuun lopulla ja joulukuussa, viimeiset lokakuussa 1945. Tuntemattomiksi jääneet vainajat siunattiin 29.10.1944. Tässä luettelo joukkohaudassa lepäävistä sekä suluissa heistä löytyvää tietoa:
Simolan aseman vesitornin seinässä näkyvät
edelleen pommituksen jäljet. Rakennus on suojeltu ja
se on Simolan pommituksen muistomerkki pitäen
sisällään pienen museon.

Vappu Lyökäri (Johannes, siunattu 26.12.1944)
Eeva Nordsten (Uuras)
Maria Nordsten (Uuras)
Tyyne Nordsten (Uuras)
Veikko Suninen (Oulunkylä)
Otto Paavilainen
John Vasenius
Lilja Huttunen (Äyräpää)
Helmi Siviä Sutinen
Rauha Kallioinen (synt. 8.10.1910, siunattu 28.10.1945)
Timo J. Tirkkinen
Aune Tirkkinen
Ida Lautala
Aksel Hartonen (Uusikirkko, synt. 17.9.1874)
Huuhtanen
Reinikainen (naishenkilö)
Nordsten
Helenius (naishenkilö)
Helena Vesalainen
Martta Palmola
Tuntematon tyttö
Tuntematon tyttö
Tuntematon naishenkilö
Tuntematon naishenkilö
Tuntematon naishenkilö
Hilda Orkola (Vahviala, Rakkolanjoki)
Tuntematon naishenkilö
Tuntematon naishenkilö
Maija Liisa Sutinen (synt. 23.2.1930)
Pentti Henrik Sutinen (synt. 20.1.1933)
Tuntematon lapsi
Kerttu Orava
Selma Pystynen (Vahviala, synt. 17.5.1919, siunattu 20.12.1944)
Kerttu Autio
Eero Orava
A. Turunen (Viipuri)
Tuntematon
Tuntematon mieshenkilö (Merkintä hautakortissa: Elias Laakko, on epävarmaa, onko haudattu tähän ja onko ilmapommituksen uhri)
Reino Hytti
Aino Näränen (Os. Kaipia, synt.6.4.1898 Lappeella, Viipurin msrk)
Tauno Pennanen (Asentaja, Parikkala)
Edith Maria Pennanen (Asentajan vaimo)

Lepolan hautausmaan kappeli
Joukkohautaan on haudattu yhdeksän tuntematonta vainajaa ja yhden tunnistus on epävarma. Enemmistö pommituksen uhreista (60) haudattiin Lappeenrantaan. Myös Luumäellä on monen Simolan uhrin (9) viimeinen leposija. Kaukaisimmat siunaamispaikat ovat Västanfjärd Turun saaristossa ja Kemi Lapissa. Lepolan hautausmaan lisäksi on useita Simolan pommituksen uhreja haudattu Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Siellä ovat täältä kotoisin olleiden ja pommituksessa kuolleiden sotilaiden ja lottien hautakivet. Tälle sankarihautausmaalle siunattiin myös ne sotilaat, joiden ruumiit olivat junassa Simolan asemalla odottamassa siirtoa Sisä-Suomeen kotiseudun multiin. Nämä ruumiit tuhoutuivat pommituksessa niin, ettei vainajia pystytty enää identifioimaan ja olihan tilanne kesäkuun lopussa 1944 kaiken kaikkiaan täydellisen kaoottinen. Näiden sotilaiden ruumiit koottiin kolmeentoista arkkuun ja laskettiin sankarihautausmaahan. Näitä sotilaiden ruumiita oli ollut kuljetuksessa mukana 61. Ainakin viisi tunnistettua ruumista on toimitettu kuitenkin myöhemmin kotiseudulleen. Lappeenrannan sankarihautausmaalla on kolme näihin vainajiin liittyvää muistokiveä.
Lappeenrannan sankarihautausmaalla on muistokivi 61:lle Simolan pommitukseen
joutuneelle sankarivainajalle, jotka haudattiin Lappeenrantaan 13:ssa yhteisarkussa.
Kuolleet sotavangit haudattiin aluksi tilapäishautoihin Simolan aseman lähelle, josta heidän ruumiinsa siirrettiin sotavankien hautausmaalle Korkea-ahon tien varteen. Vaatimuksen siirrosta esitti Liittoutuneiden valvontakomisio. Korkea-ahontien varren hautausmaalle on haudattu yhteensä 742 sotavankia. Seitsemän sotavankia oli haudattuna vuoteen 1950 Simolan aseman läheisyydessä. Myöhemmin (tämän lähteen mukaan vuonna 1950) heidän ruumiinsa siirrettiin Saimaan kanavan varressa olevalle Soskuan sotavankihautausmaalle.

Pommituksen tunnistetuista suomalaisista uhreista 30 oli sotilaita, kuusi uhreista oli  lottia, työvelvollisia heistä oli 22, rautatiehenkilökuntaa neljä ja siviilejä yhtyeensä 51. Se, milloin Lepolan joukkohaudalle pystytettiin muistomerkki, ei ole vielä tiedossani, vaikka olen sitä useilta viranomaistahoilta kysellyt.

1 kommentti:

  1. Tuossa "pitkässä listassa" nimi John Vasenius, pitänee olla Johan Vasenius, Viipurin kirjaston (Aalto-kirjasto) johtaja, joka menehtyi Simolassa 58-vuotiaana 19.06.1944. Lempi Jääskeläinen mainitsee kirjassaan, että Vasenius olisi yksinkertaisesti kadonnut olemattomiin Simolan pommituksessa (?), eli onko siunattu ilman ruumista?

    VastaaPoista