Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Aittokosken patterin muistomerkki

Aittokosken patterin muistomerkki on pystytetty vuonna 1996.
Aittokosken (huom. nimivirhe) patterin
muistomerkille on selkeät opasteet.
Lauantaina 13.5.2017 tekemälläni pyöräretkellä nykysin Lappeenrantaan kuuluvan Ylämaan kyläteillä poikkesin jatkosodan alkuvaiheisiin liittyvällä muistomerkillä Rummun kylässä. Kyseessä on vuonna 1996 pystytetty Aittokosken patterin muistomerkki.  Paikasta kiinnostuneille voin todeta, että patterin muistomerkille on erittäin selkeät opastaulut sekä Rummuntieltä että Rautakoskentieltä, joten se löytyy helposti. Muistomerkin läheisyyteen vie autolla ajettava tie. Kartalinkki paikalle löytyy täältä.

Patteri sai täysosuman 16.7.1941 ennen kuin suomalaisten hyökkäysvaihe oli vielä tällä rintamalohkon osuudella vielä alkanut. Suomalainen ja neuvostoliittolainen tykistö kävivät kovia tykistökeskitysmaaotteluja pitkin kaakkoista raja-aluetta.  Puolen päivän jälkeen 16.7.1941 tällainen oli käynnissä myös Rummun kylässä. Suomalaiset tykit ampuivat putket kuumina rajan taakse puna-armeijan asemiin. Matkaa tykkiasemista rajalle oli linnuntietä nelisen kilometriä. Ilmeisesti suomalaiset kokivat olevansa useammen kilometrin päässä rajasta joltisestikin turvassa, koska he eivät menneet ammunnan ajaksi suojapoteroihin, vaan seisoskelivat tykkien takana. Kun suomalaisset pitivät
Aittokosken patterin muistomerkin nimilaatta
ruokailutauon, ilmestyi taivaalle neuvostokone ohjaamaan tykkitulta surullisin seurauksin. Neuvostotykistön tulituksessa menetti seitsemän Luumäen Suo-Anttilasta ollutta sotilasta henkensä. Nimensä patteri on saanut siitä, että se koottiin sodan alussa Luumäen ja Ylämaan rajalla  Aittokoskella, aivan Ylämaan rajalla. Aittokosken patterin kohtalosta löytyy lisätietoa ja informatiivistä keskustelua täältä. Siellä esitetään väite, jonka mukaan vihollinen ammuntaa olisikin ohjannut puussa oleskellut desantti, jonka suomalaiset tykkimiehet olisivat ampuneet.

Muistomerkin vieressä on vielä selkeästi näkyvissä kankaaseen aikoinaan
kaivettu tykistöasema.
Yrittäessäni kaivaa lisätietoa Aittokosken patterista, löysin Rannikon puolustajat-lehdestä 1/1994 artikkelin, joka valaisee Aittokosken patterin perustamista ja myös nimen alkuperää. Kyseessä oli Linnoituspatteristo 2:n neljäs patteri, myöhemmin viides patteri. Koko patteriston vahvuus oli 2.1.1941 207 miestä. Aittokoski sijaitsee näköjään entisen Ylämaan kunnan alueella, eikä Luumäen kunnan puolella, niin kuin joissakin yhteyksissä on väitetty. Artikkelissa on myös havainnollinen kartta, mikä kuvaa patterin alkuperäisiä asemia Aittokoskella. Mielenkiintoista oli huomata, että nuo asemat ovat edelleen erittäin hyvin näkyvissä ilmakuvassa, joka löytyy täältä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti