Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Lyhyt selostus Fort Braggin evankelisluterilaisen seurakunnan alkuvuosikymmenistä Kaliforniassa

Vuonna 1889 rakennettu Fort Braggin evankelisluterilainen kirkko kuvattuna lokakuussa 2016

Yhteenveto perustuu pastori Salomon Ilmosen artikkeliin Kirkollisessa Kalenterissa vuodelta 1934 (sivut 177 185). Ilmosen tekstiä on lyhennetty ja kielellisesti muokattu. Lisäksi joitakin nimiä on korjattu ja joidenkin artikkelissa mainittujen henkilötietoja on täydennetty.

Kun suomalaisten siirtolaisten m
äärä Mendocino-kauntissa Californiassa kasvoi, ja olosuhteet vakiintuivat, perustivat he myöskin luterilaisen seurakunnan ja rakensivat sille kirkon. Ensimmäisen yleisen, seurakunnan perustamiseksi pidetyn kokouksen pöytäkirjan kertoo seuraavaa:
1      " Pöytäkirja Fort Braggin, Mondocino Co., Cal. 17 p. Helmikuuta v. 1889. Ensi pidetyssä kokouksessa, jossa perustettiin Suomalainen Evankelis-Lutherilainen Seurakunta yhtyi siihen viisitoista jäsentä. Valtuusmiehiksi valittiin äänten enimmistöllä: esimieheksi John Bärquist, kirjuriksi Johan Petter Westerberg, rahastonhoitajaksi Johan Gest, lautamiehiksi Johan Jensen, Herman Bärquist, Jacob Nyy, Isak Markkula, Jacob Bäckman, ja Peter Johanson."
2      " Seurakunnan nimestä tehtiin päätös, että tämän seurakunnan oikea ja laillinen nimi on: Suomalainen  Evankelis-Lutherilainen  Seurakunta. Ja ettei sitä saa muuttaa, jollei koko seurakunta siihen suostu."
3      "Seurakunnan jäseniksi otetaan kaikkia siveellisiä henkilöitä.  Ja hyväksyttiin, ettei Seurakunnan valtuusmiehet saa olla kapakanpitäjiä."
Suomalaisten siirtolaisten pystyttämä kirkko on nykyisin nimeltään
Trinity Lutheran Church

Jo seurakunnan perustavassa kokouksessa p
äätettiin ostaa kirkon-lotti (= kirkon tontti). Maaliskuun kokouksessa päätettiin se puhdistaa ja raivata. Huhtikuun 28 p:n kokouksessa järjestettiin keräyslistat kirkonrakennusvarojen kokoamiseksi. Kesäkuun 30 p:nä hyväksyttiin kirkon piirustukset ja määriteltiin sen koko. Samalla päätettiin ottaa $300.00 rakennuslaina ja ostaa rakennnusta varten lautoja kuivamaan. Niitä saatiin lahjaksikin Fort Braggin sahalta. Saman vuoden syyskuussa päätettiin viipymättä ryhtyä kirkon rakennustyöhön. Vielä samana vuonna kirkko oli jo vesikatossa, ja sen sisällä voitiin ryhtyä pitämään kokouksia pitämään ja viettämään hartaushetkiä, vaikkei sisustus vielä ollutkaan valmiina. Kirkko oli täysin valmistuneena kesällä 1890. Se oli maalattu sekä ulkoa että sisältä, alttari, saarnatuoli ja penkitkin olivat valmiina.

J
äsenmäärä kasvoi nopeasti. Jo perustamisvuoden lopulla laskettiin sen nousevan toiselle sadalle lapset mukaan luettuina. Toisen toimintavuoden lopulla jäsenmäärä oli noussut kahteen sataan. Jäsenmäärä ei sen jälkeen ole missään vaiheessa noussut enää suuremmaksi.  Seurakunnan jäsenet asuvat Fort Braggin lisäksi Noyo Hiilillä, Noyossa, Casparissa, Mendocinossa, Albionissa ja Comptchessa. Heitä asuu kolmenkymmenenkin mailin etäisyydellä Fort Braggista. .

Seurakunnan opettajan eli papinviran hoitajana oli aluksi Kuusj
ärvellä syntynyt entinen sahan puukhollari Heikki (Henry) Turunen, joka hoiti tehtävää vuoteen 1892 saakka. Turusen mielenterveys petti ja hän kuoli muutamia vuosia myöhemmin valtion parantolassa Ukiahissa. Vuonna 1893 otettiin kokeeksi pappisseikkailijaksi paljastunut  F. E. Öhde. Hänen toimintansa supistui muutamaan kuukauteen. Seurakunnan täytyi vapauttaa hänet palveluksestaan. Tämän jälkeen seurakunnan esimies Johan Petter Westerberg saarnasi ja piti hartaushetkiä useana vuotena (1893 1896). Hän hoiti tehtävää niin tyydyttävästi, että seurakuntalaiset kehottivat häntä suorittamaan papintutkinnon ja vihityttämään itsensä papiksi. Se häneltä kuitenkin jäi tekemättä ja Westerberg siirtyi apostolisluterilaisen seurakunnan sanajulistajaksi.

Vuodesta 1896 seurakunnan papillinen huolto oli San Franciscossa asuvien Suomen merimies-ja siirtolaispappien huostassa useita vuosia. Sovittuina kuukausina k
ävivät saarnaamassa ja papillisia toimituksia suorittamassa pastorit Robert Hernberg, Axel Renwall, A. A. Wirtanen, E. Sjöblom ja Lauri Ahlman. Toista vuotta seurakuntaa hoiti paikkakunnalla asuen pastori A. Sandström. Vuonna  1908 saapui Fort Braggiin vakinaiseksi opettajaksi Suomi-Opistosta valmistunut pastori Matti Pesonen. Hänen aikanaan rakennettiin seurakunnalle pappila. Pastori Pesonen piti ahkerasti seuroja ja jumalanpalveluksia kulkien laajan seurakunnan kaikilla kulmilla niin metsäkämpillä kuin uudisasukastaloissakin. Hän hoiti seurakuntaa kolmisen vuotta (1908 1910). Häntä seurasi pastori Otto Stadius, joka toimiFort Braggin  pappina vajaan vuoden. Pitempiaikaiseksi tuli Suomi-Opistosta valmistuneen pastorin Otto Kaarron toiminta Fort Braggissa. Hän saapui paikkakunnalle vuonna 1912 ja oli vuoteen 1915. Hänen aikanaan oli seurakunnan kristillinen nuorisotyö vilkasta. Lisäksi hän etevänä musiikkimiehenä johti kirkkokuoroja, jotka esiintymisellään lisäsivät juhlien ja kokousten ohjelmain monipuolisuutta ja arvokkuutta.
Teksti Fort Braggin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonkirjan 1. sivulta.
Ilmeisesti seurakunnan kirjurin Johan Petter Westerbegin käsialaa.

Fort Braggin seurakunta palautui kuitenkin viel
ä San Franciscossa asuvien merimiespastorien hoitoon. Otto Mäki kävi siellä saarnaamassa ja piti rippikoulun vuonna 1917 sekä pastorit Arne Halla vuonna 1919 ja Y. Jauhiainen vuonna 1920.

Fort Braggin seurakuntapiiri j
ärjestettiin uudelleen vuonna 1922, kun mukaan tuli Eurekan seurakunta. Lisäksi Suomi-Synodin Kotilähetys ryhtyi avustamaan $40 kuukaudessa. Kiinassa lähetyssaarnaajana toiminut pastori Niilo Korhonen otti nyt seurakunnan hoitoonsa, apunaan soitto- ja laulutaitoinen vaimonsa Sylvia Korhonen. Seurakunnan nuorisotyö elpyi uudelleen. Samaan aikaan paikkakunnalla oli runsaasti töitä tarjolla, suomalaista väestöä runsaasti, ja seurakunnan toiminta kulki edistymisen merkeissä. Pastori Korhosen siirryttyä vuonna 1928 Michiganiin kutsuttiin saarnaaja Joseph Salmu seurakunnan opettajaksi. Nelisen vuotta hän hoiti tehtävää uutteran puolisonsa kanssa seurakuntaa. Hänen jälkeensä vuonna 1932 saapui seurakunnan papiksi artikkelin kirjoittaja Salomon Ilmonen. Hänen vaimonsa Emma Ilmonen toimii seurakunnan urkurina ja laulun johtajana.

Pyh
äkoulua on Fort Braggissa pidetty seurakunnan varhaisimmilta vuosilta saakka. Oppilasmäärä on vaihdellut kahden- ja kolmenkymmenen vaiheilla. Lukumäärä on ollut vähäinen, kun vertaa sitä paikkakunnan runsaaseen suomalaisväestöön.  

Seurakunnan ompeluseuran toiminta alkoi seurakunnan perustamisvuosina. Varoja on ker
ätty kahviaisilla, myyjäisillä y. m., keskimäärin kaksisataa dollaria vuosittain. Seurakunnan kirkko ja pappila ovat nykyisin velattomat. Vuonna 1922 rakennettiin kirkon perään tilava kokoushuone ja keittiö, niin että nykyään voidaan kirkossa järjestää juhlien loppuun y. m. tilaisuuksiin kahvitarjoiluakin.

Fort Braggin seurakunta k
äsittää (1934)  kaikki suomalaisasutukset laajassa Mendocino-kauntissa, paitsi Redwood Valleyn. Vakituisia saarnapaikkoja ovat Albion, Albion Hill ja Comptche. Seurakuntalaisia asuu myöskin Sointulassa, Noyo Hillillä, Tunnelin päällä, Inglenoogissa ja Pudding Creekillä. Suomalaisten lukumäärä Mendocino-kauntissa lähentelee kahtatuhatta. Niistä vain pieni murto-osa kuuluu seurakuntaan. Kirkossa ja juhlissa käyvien lukumäärä on kuitenkin suurempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti