Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Vuoksen keskikoulu – Lappeenrannan keskikoulu - Saimaan yhteislyseo

Kesämäkeen valmistuivat uudet tilat Saimaan yhteislyseolle syyslukukauden alussa vuonna 1958. Kuva: Vanha Syltty 1998, sivu 50.

Sodan jälkeen karjalaisväestön runsas sijoittuminen Lappeenrannan seudulle lisäsi myös oppikoulupaikkojen tarvetta. Luovutetulla alueella toimineet oppikoulut etsivät samaan aikaan uutta kotipaikkaa koulutyön jatkamiselle. Yksi tällainen oppikoulu oli vuonna 1943 Valkjärvellä toimintansa aloittanut Vuoksen keskikoulu. Kannaksen keskiosassa oli vuodesta 1923 toiminut Äyräpään Pölläkkälässä Keski-Vuoksen Yhteiskoulu. Sen rakennukset tuhoutuivat talvisodassa ja koulu siirtyi pysyvästi Parkanoon. Sitä korvaamaan perustettiin Valkjärvelle valtioneuvoston asetuksella 5.3.1943 Vuoksen keskikoulu. Koulu aloitti toimintansa 1.10.1943 Valkjärven suojeluskuntatalossa ja syyslukukaudella oppilasmäärä oli 134.[1]


Entinen Saimaan yhteislyseo, nykyinen Kesämäenrinteen koulu maaliskuussa 2017
Lappeenrannan kaupunki ehdotti kouluhallitukselle kyseisen evakuoidun koulun sijoittamista Lappeenrantaan. Lokakuun 10. päivänä 1944 annetulla asetuksella tämän valtion oppikoulun siirtyminen toteutuikin. Koululle osoitettiin toimitilat Lappeenrannan lyseosta, jossa opiskelu päästiin aloittamaan vasta marraskuun 20. päivä, koska rakennus oli siihen asti sotilaiden majoitustilana. Ankaran tilanahtauden vuoksi opiskelu tapahtui vuorolukuna. Koulun nimi muuttui Lappeenrannan keskikouluksi. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilasmäärä oli 247, joista vain 15 oli poikia. Tyttöoppilaiden suuri määrä selittyy sillä, että Lappeenrannan keskikouluun siirrettiin Lappeenrannan tyttölyseon I – III-luokkien rinnakkaisluokat. Kun Lauritsalassa heräsi vuonna 1946 hanke oman oppikoulun saamiseksi kauppalaan, yhtenä vaihtoehtona esitettiin Lappeenrannan keskikoulun siirtämistä sinne. Sekä Lappeenrannan keskikoulun johto että Lappeenrannan kaupunki vastustivat siirtoa ja lauritsalalaisten toive jäi toteutumatta.[2]
Kesämäenrinteen koulua maaliskuussa 2017

Lappeenrannan keskikoulun muuttaminen kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi oli esillä jo 3.5.1946 vanhempainneuvoston kokouksessa. Toisena toimintavuonna oppilasmäärä oli jo 331, joista poikia oli 46. Koulun ensimmäiselle luokalle pyrki 117 oppilasta, joista hyväksyttiin 65. Koulu toimi pitkän ajan eli vuodet 1944 - 1958 alivuokralaisena. Vuoteen 1951 oppilaitoksen tilat olivat lyseorakennuksen vanhimmassa osassa. Kun tyttölyseolle valmistui kyseisenä vuonna oma koulurakennus, sai keskikoulu sieltä käyttöönsä kuusi luokkaa ja yhteisiä tiloja erityisopetukseen. Poikien voimistelutunnit pidettiin edelleen lyseon tiloissa ja lisäksi vuokrattiin Betania-seurakunnan rukoushuonetta. Opetus tapahtui kyseisen rukoushuoneen parvekkeella. Ajoittain opetusta (esim. veistonopetus) annettiin lisäksi Lönnrotin kansakoululla.  Koulutyötä tehtiin siis pitkään tilanahtaudessa, mikä pakotti keskikoulun noudattamaan vuorolukua vuosi toisensa jälkeen. Oppilasmäärä nousi lukuvuonna 1954 – 1955 yli neljänsadan (402). Haave omasta koulurakennuksesta liikahti eteenpäin, kun Lappeenrannan kaupunki edisti rakennushanketta kaavoittamalla ja lahjoittamalla tontin Kesämäen kaupunginosasta Ristikankaankadun, Kapteeninkadun ja Lavolankadun välisestä kulmasta elokuussa 1955.  Siirtyminen keskikoulusta lukioon oli vaikeaa kieliohjelman erilaisuuden takia. 
Etelä-Saimaa uutisoi Lappeenrannan keskikoulun uuden
koulurakennuksen rakennustöiden alkamisesta 16.12.1956.

Kouluhallitus huomioi koulun laajentamisen kahdeksanluokkaiseksi, kun sille suunnitellun koulurakennuksen piirustuksia mitoitettiin 1950-luvun puolivälissä. Vuoden 1956 alussa antoi rakennushallitus arkkitehti V.J. Myyrinmaalle tehtäväksi laatia piirustukset uutta keskikoulun taloa varten. Uuden koulurakennuksen työt käynnistyivät 22.12.1956 ja sen urakoi Karjalan Rakentajat Oy. Sen harjannostajaisia vietettiin jo 17.4.1957, mutta koska rakentaminen tapahtui työllisyystyönä, oli työmaalla pakollinen tauko kesäaikana. Niinpä upouuden koulurakennuksen luovutuspäivä oli vasta seuraavan vuoden keväällä eli 29.5.1958.[3]Kannaksen Valkjärven suojeluskuntatalosta syksyllä 1943 alkanut kiertolaiselämä päättyi syyskuun alussa 1958, kun koulutyö alkoi avarassa ja ajanmukaisessa koulutalossa. Saman vuoden helmikuun puolivälissä annetulla asetuksella Lappeenrannan Keskikoulu laajennettiin asteittain kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Nimikin vaihtui Saimaan yhteislyseoksi. Koulun vihkiäisjuhlia, jossa vihkiäispuheen piti piispa Martti Simojoki, vietettiin 15.2.1959. 

Terho Sakin veistos "Verryttelevä" pojat" pystytettiin
vuonna 1959 alunperin koulu sisäänkäynnin luo.
Se siirrettiin myöhemmin koulun sisäpihalle,
jossa se katselee alla levittäyvää Ristikankaan
hautausmaata ja siunauskappelia.
Koulun oppilasmäärä kasvoi nyt nopeasti, kun oppilaiden enemmistö jatkoi nyt opiskeluaan omassa kouluyhteisössä ylioppilastutkintoon saakka. Lukuvuonna 1958 – 1959 opiskelijoita oli 639 ja 1960-luvun alussa jo 852. Koulun ensimmäiset ylioppilaat (32) valmistuivat vuonna 1961. Oppilasmäärä koulussa kasvoi edelleen 1960-luvulla nousten lukuvuonna 1969 – 1970 lähes tuhanteen (997). Tällöin koulussa oli 27 luokkaa. Mainittakoon, että yhden koulun lukioluokan (VIIb ja VIIIb) toimintaa seurattiin lukuvuosina 1965 – 1967 julkisuudessa varsin tiiviisti. Luokka oli nimittäin valittu Yleisradion ohjelmasarjaan ”Meidän luokka”. Ohjelman suunnittelijoina olivat toimittaja Heikki Hietamies ja luokan keskuudestaan valitsema ”komitea”. Siihen kuuluivat Sirpa Kauppi, Ritva Saarikivi, Jorma Pajunen, Kalevi Tiihonen, Arto Välimaa sekä Martti Tala. Koulun rehtorina toiminnan käynnistymisestä lähtien toiminut Elija Liljeblad siirtyi eläkkeelle syyslukukauden alussa vuonna 1974 ja hänen tehtäväänsä jatkoi lehtori Helge Räihä. Viimeisinä toimintavuosina ennen peruskouluun siirtymistä, alkoi Saimaan Yhteislyseon oppilasmäärä jo vähitellen laskea ikäluokkien pienenemisen seurauksena. Lukuvuonna 1974 – 1975 opiskeli koulussa 26 luokalla 867 nuorta. [4]

Myös Saimaan Yhteislyseossa näkyivät 1960- ja 1970-luvuilla vahvasti myös vallitsevat poliittiset virtaukset. Kun oppikouluihin saatiin lukuvuonna 1972 – 1973 kouluneuvostot, oli Saimaan Yhteislyseo paikkakunnalla ainoa, jossa suoritettiin ristiinäänestys. Tällöin sekä opettajat että oppilaat saivat äänestää sopivia opettaja- ja oppilasehdokkaita. Vietnamin sota oli käynnissä ja myös tässä koulussa siihen otettiin kantaa. Teiniliitossa olivat vasemmistolaiset virtaukset vallalla ja Vietnamin sodan ja Yhdysvaltojen vastustaminen näkyvästi esillä. Lukuvuonna 1972 – 1973 Teinikunta osallistui Päivätyökeräykseen lastensairaalan rakentamiseksi Vietnamiin. Seuraavana vuonna Teinikunta oli mukana Vietnam-viestin keräyksessä ja se järjesti Rauhan viikon. Vallankaappauksen kokenutta Chilen kansaakaan ei unohdettu, vaan sen hyväksi osallistuttiin lukuvuonna 1974 – 1975 taksvärkkiin. Mentiinpä keväällä 1975 niinkin pitkälle, että teinikunta vietti 9.5.1975 Puna-armeijan toisessa maailmansodassa saaman voiton kunniaksi ”Voiton päivää”.[5]


[1] Vanha Syltty 1998, 13, 19.

[2] Vanha Syltty 1998, 28; Savo-Karjala 22.2.1947. Lauritsalan oppikouluhanke; 7.3.1947. Lappeenrannan keskikoulun siirtopuuhalla Lauritsalaan ei ole asiallista pohjaa.

[3] LKA. Kaup. valt. 29.11.1954, § 245-246; 4.7.1955, § 148; Vanha Syltty 1998, 28- 38; Etelä-Saimaa 29.8.1958. Saimaan yhteislyseon juhlasalissa tilaa tuhannelle henkilölle; Sallinen 1992, 102 – 103. Herranen 1989, 269 – 270.

[4] Vanha Syltty 1998, 51; 73, 78-88: Etelä-Saimaa 15.2.1958. Lappeenrannan Keskikoulu 8-luokkaiseksi yhteislyseoksi; Sallinen 1992, 102 – 103. Herranen 1989, 270 – 272


[5] Vanha Syltty 1998, 81-85; Etelä-Saimaa 31.8.1974. Taksvärkkiä järjestellään. Kyse ei ollut pelkästään teinien ”puuhastelusta”, sillä tämän tyyppisiin, poliittisesti värittyneisiin keräyksiin osallistuivat lukuisat järjestöt. Lukuvuoden 1974 taksvärkkikeräyksessä olivat mukana Suomen Teiniliiton lisäksi SAK, Ammattikoululaisten Liitto, Iltaopiskelijain Liitto, Suomen Kauppaopiskelijain liitto, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen Tekniikan Opiskelijain Liitto, Suomen Sairaanhoitajaoppilaskuntien Liitto, TVK, Suomen Rauhanpuolustajat, Suomi-Chile-seura, Työväen Urheiluliitto ja ruotsinkielinen teiniliitto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti