Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Kouluruokailun historiaa Lappeenrannan kouluissa IV


Kouluruokailusta on kirjoitettu lukematon määrä
mielipidekirjoituksia sanomalehdissä. Lappeenrannassa
koulusoppa kirvoitti kynäniekkoja aktivoitumaan 1980-luvulla



Kirjoitussarjani kouluruokailun historiasta Lappeenrannassa päättyy tähän neljänteen blogimerkintääni.  Ollos hyvä:

Keittoruuista laatikkoruokiin


Kun kouluruuan ensimmäiset vuosikymmenet olivat puurojen, vellien ja keittojen aikakautta, oli 1960-luku liharuokien esiinmarssin vuosikymmen. Varsinkin sianlihaa käytettiin ruuan valmistukseen paljon. Ruokalistalla oli perinteisen sianlihakastikkeen ja perunoiden lisäksi sianlihaa mm. seuraavissa ruuissa, kasvispata, kasvismuhennos, lanttusianlihapata, silakkalaatikko, maksalohko ja munuaispata. Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen liittyessä yhdeksi kunnaksi vuoden 1967 alussa, merkitsi se myös syyslukukaudesta 1967 alkaen koulujen ruokalistojen yhtenäistymistä. Välipalojen tarjoaminen oppilaille aloitettiin syksyllä 1971. Kimmokkeena oli Kouluhallituksen ohjeet, joissa toivottiin välipalan antamista oppilaille, joille koulupäivä muodostui pitkäksi kyyditysten takia. Välipala tarjottiin kokeiluluonteisesti jokaisena koulupäivänä Lappeen kansalaiskoulussa ja Vainikkalan kansakoulussa maanantaisin. Vuonna 1971 oli Lappeenrannan 31:stä koulusta 28:ssa oma koulukeittola. Päivittäinen ateria tarjottiin 5700 oppilaalle. Ruoka-annoksen rahallinen arvo oli 67 penniä. Ruokalistan suunnittelija, pääemäntä Mirjam Anttonen pyrki laajentamaan oppilaiden ruokailutottumuksia tarjoamalla ajoittain eksoottisempiakin ruokia.  Vuosikymmenen alussa oppilaiden suosikki oli jauheliha-makaroonilaatikko. Hyvin menestyivät myös tänä päivän oudoilta kuulostavat veriohukaiset, maksalaatikko sekä munuaiset. Aterioissa oli keskimäärin 700 800 kilokaloria. Ruoka-annokset suunniteltiin sellaisiksi, että ne sisälsivät riittävän määrän rautaa, vitamiineja, valkuaista ja kalsiumia. Minkäänlaista kielteistä palautetta oppilaiden vanhemmilta ei pääemäntä ollut ruuista saanut. 1970-luvulla alkoivat kouluruokaloissa yleistyä teollisesti valmistetut valmisruuat, jotka vain lämmitettiin koulussa. Kevytmaidon käyttöön kouluruokaloissa siirryttiin syksyllä 1972.  Terveyssyiden lisäksi perusteena oli viisi penniä halvempi litrahinta.


Erityisruokavaliot yleistyvät kouluissa


Seuraavalla vuosikymmenellä yleistyivät eritysruokavaliot ja liha-makaroonilaatikot vaihtuvat lasagneen ja spagettiin. Peruskoulumenoista kouluruokailun osuus oli noin 12%. Kouluateria valmistettiin erittäin edullisesti, sillä sen hinnaksi tuli vuonna 1988 keskimäärin vain 4,40 markkaa. 1980-luvulla keskusteltiin ajoittain varsin kielteiseen sävyyn kouluruuan tasosta. Lehtikirjoittelun kimmokkeena oli lähinnä yhden henkilön voimakas hyökkäys. Pääosin lehtien kirjoittelu pysyi kuitenkin kouluruokailulle myönteisenä. 1980-luvun lopulla vietettiin eräänlaista kouluruokailun kulta-aikaa.  1990-luvun alussa alkanut lama alkoi pian myös koulukeittiöiden tarjonnassa. Muutos näkyi ennen kaikkea ruuan lisukkeiden tarjonnan supistumisena. Kouluruokaloiden asiakaskunnan eli oppilaiden ruokamieltymyksiä otettiin aikaisempaa enemmän huomioon ruokalistoja laadittaessa. Oman haasteensa muodosti erikoisruokavaliota noudattavien kasvava osuus. Terveyden lisäksi ruokavalion noudattamisen syynä oli yhä useammin elämänkatsomuksellinen tai uskonnollinen peruste. Vuosikymmenellä valtio purki kouluruokailun säätelyä ja kunnat saivat itse päättää mitä, milloin ja missä oppilaille tarjotaan. 
Lappeenrannan koulujen ruokalista syyslukukauden
ensimmäisellä viikolla 2001

Kouluruokailusta "pinnaus" muotia


Vuosituhannen vaihteessa varsinkin peruskoulun yläluokkien oppilaiden keskuudessa kasvoi kouluruokailun väliin jättävien oppilaiden määrä. Se oli tutkimuksen mukaan yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa Lappeenrannassa. Yläluokkien oppilaista lähes kolmannes ei ruokaillut koulussa, vaan korvasi sen pikaruoalla, leivonnaisilla ja makeisilla. Lisäksi jopa kolmannes oppilaista lähti kouluun ilman aamupalaa. Huolestuttava oli myös tutkimuksen tulos, jonka mukaan vain alle puolet koululaisista söi ateriakokonaisuuden sellaisena kuin se oli suunniteltu. Tyytyväisimmät ruokailijat löytyvät pikkukouluista. Vuodesta 2004 alkaen on kouluruokailu ollut osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja koulun oppilashuoltoa. Kouluruokailun järjestämisessä tulee huomioida terveys-, ravitsemus ja tapakasvatuksen tavoitteet. Ruokailuhetkillä on myös tärkeä virkistystehtävä ja viihtyisällä ruokailuhetkellä lisätään hyvinvointia kouluyhteisössä.


Kouluruoka on laadukasta, mutta silti halpaa


Varsinkin 2000-luvun toisen vuosikymmenen alkaessa on myös suomalaisessa keskustelussa aika ajoin asetettu kyseenalaiseksi maksuttoman kouluruokailun järjestäminen yhteiskunnan varoilla. Nämä mielipiteet ovat kuitenkin jääneet selvästi vähemmistöön. Toisaalta ilmaista kouluruokaa on pidetty itsestään selvyytenä ja niinpä on jokainen siihen suunnattujen varojen supistus saanut tiedotusvälineet ja oppilaiden vanhemmat aktiivisiksi. Kouluruoka näyttää olevan asia, joka kiinnostaa myös tiedotusvälineitä. Kun tein 6.1.2016 haun Yle:n sivuilla sanalla kouluruokailu, sain jopa 831 linkkiä asiaa käsitteleviin uutisartikkeleihin. Lappeenrannassa kouluruokailuun syntyneitä ennakkoluuloja haluttiin hälventää mm. kutsumalla keväällä 2013 vanhemmat ruokailemaan oppilaiden kanssa koululle. Kouluhallituksen ohjeitten mukaan hyvään kouluateriaan kuuluvat aina lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Tällainen myös tarjotaan lappeenrantalaisissa kouluissa jokainen koulupäivä. Lappeenrannan kouluissa on esillä kaksi ateriavaihtoehtoa. Kolmesti viikossa tuo vaihtoehto on ollut jo useamman vuoden ajan kasvisruokaa. Lappeenrantalaisten koulujen ruokahuollosta on 1.4.2010 alkaen vastannut Saimaan Tukipalvelut Oy. Ruoka valmistetaan erittäin edullisesti pääosin suurissa keskuskeittiöissä. Se tapahtuu Lappeenrannassa huomattavasti halvemmalla kuin esimerkiksi Helsingissä. Vuonna 2012 Lappeenrannassa kouluruoka maksoi 2,98 euroa annosta kohti. Raaka-aineiden osuus hinnasta oli noin euron suuruinen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti