Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lauritsalan yhteiskoulu - Kaukaan hyyryläinen

Kaukaan koulun katujulkisivu alkuperäisessä piirustuksessa
Kaukaan runsaan 120 vuoden ikäisen koulun historiaan liittyy myös vaihe, jossa sen tiloissa toimi vuokralaisena toinenkin koulu. Sen oppilasmäärä nousi lopulta yli 300:n. Kyseessä oli yksityisen kannatusyhdistyksen perustama Lauritsalan yhteiskoulu. Sen alkuvaiheisiin Kaukaan koulun tiloissa pureutuu alla oleva blogikirjoitukseni.

Lauritsalan yhteiskoulu - Kaukaan hyyryläinen



Uutinen valtioneuvoston hyväksyttyä Lauritsalan
yhteiskoulun perustamisen. Kansan Työ 11.4.1953.
Sotavuosien jälkeen Lappeenrannan oppikouluihin pyrki oppilaita huomattavasti enemmän kuin niihin voitiin ottaa sisälle. Suuri määrä kaupungin oppikouluissa opiskelevista saapui Lauritsalan kauppalasta.  Niinpä Lauritsalassa n kauppalassa ryhdyttiin puuhaamaan alueen nuorille omaa oppikoulua. Kansakoululautakunta teki aloitteen oppikoulun saamiseksi kauppalaan jo keväällä 1946. Ajatuksena oli Lappeenrannan Lyseon tiloissa toimineen Vuoksen keskikoulun siirtäminen Lauritsalaan. Aktiivisena asiassa oli koululautakunnan sihteeri, opettaja Viljo Timonen. Koska kauppalalla ei ollut varoja koulurakennuksen pystyttämiseen, ehdotti Timonen sen sijoittamista toistaiseksi seurakuntatalolle. Oppilasmäärä olisi ollut koululle riittävä pelkästään Lauritsalan alueelta. Timosen laskelmien mukaan kauppalasta kävi tuolloin jo 225 oppilasta Lappeenrannan kolmessa oppikoulussa. Tilaratkaisut eivät tyydyttäneet kouluhallitusta, eikä Lappeenrantaan jo asettunut koulun opettajakunta halunnut tilanteeseen muutosta. Lappeenrannan kaupunki ei myöskään ollut valmis luopumaan Vuoksen keskikoulusta. Lauritsalalaiset olivat siirtämisasiassa jo myöhässä. Myös alueen kansanedustajat tukivat kauppalan oppikouluhanketta. He tekivät valtiopäiville aloitteen, jossa toivottiin valtion ottavan määrärahan Lauritsalan yhteiskoulua varten vuoden 1950 budjettiin. Sen annettiin sivistysvaliokunnan esityksestä raueta.

Lauritsalan yhteiskoulu aloitti toimintansa Kaukaan kansakoulun tiloissa.
Kansan Työ 27.6.1953
 Tavoitteena oli saada kauppalaan valtion koulu, mutta valtion taloudellinen tilanne lykkäsi sen toteutumista vuosi toisensa jälkeen. Ainoaksi tieksi nähtiinkin enää yksityisen oppikoulun perustaminen. Sitä suunnittelemaan perustettiin 26.1.1953 kahdeksanjäseninen toimikunta Jatkokoulun johtajaopettaja Levi Fromin johdolla. Kouluhanke eteni nyt nopeasti, ja Lauritsalan Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin Jatkokoululla 10.3.1953. Perustamiskokouksessa oli paikalla noin 80 henkeä. Kokous teki yksimielisen päätöksen kannatusyhdistyksen perustamisesta ja siihen liittyi heti 47 henkilöä. Kannatusyhdistys lähetti lupa-anomuksen Valtioneuvostolle kahdeksanluokkaisen yhteiskoulun perustamiseen. Valtioneuvoston myönteinen kanta saatiin jo huhtikuun alussa ja virallisesti lupa saatiin toukokuun 28 päivä 1953. Koulusta tuli heti kahdeksanluokkainen, yliopistoon johtava oppikoulu, vaikka lauritsalalaiset olisivat olleet tyytyväisiä pelkästä keskikoulustakin. Luvan ehtona oli riittävien taloudellisten edellytysten turvaaminen. Kauppala ottikin vastuulleen koulumenot, joten toiminta käynnistyi jo lukuvuodeksi 1953 1954. Toukokuun lopussa 1954 Lauritsalan yhteiskoulussa oli jo 90 oppilasta. Rehtoriksi johtokunta valitsi heinäkuussa 1953 silloisen Lappeenrannan lyseon opettajan, pastori Reino Helavuoren. Ensimmäisenä lukuvuonna koulun kaikki muut opettajat toimivat tuntiopettajina.

Lauritsalan yhteiskoulun rehtorin
Reino Helavuoren haastattelu koulun
toiminnan käynnistyessä syksyllä 1953
. Etelä-Saimaa 20.8.1953

Kauppalanvaltuusto luovutti koululle väliaikaiset opetustilat vuonna 1950 valmistuneesta Kaukaan kansakoulusta. Yhteiskoulu sai käyttöönsä yhden luokkahuoneen kokonaan ja toisen vuorolukua varten. Lisäksi oppikoulu sai käyttää kansakoulun erikoisluokkia ja juhlasalia. Näin saatiin oppikoulun kahden rinnakkaisluokan opiskelu käyntiin. Yhteiskoulun perustamisen yhteydessä oli kannatusyhdistyksellä jo selvät suunnitelmat siitä, että se lunastaa Lauritsalan Jatkokoulun rakennukset, kun uuden keskuskansakoulun rakennukset valmistuvat. Koulun aloittaessa syksyllä 1953 varattiin niille lauritsalalaisille, jotka oli jo hyväksytty Lappeenrannan oppikouluihin, mahdollisuus aloittaa Lauritsalassa. Sisäänpyrkijöitä (138) oli huomattavasti enemmän kuin paikkoja (90). Koulussa alkoi heti oppilaskunnan, ja sen kuoron sekä urheiluseura Riuskan toiminta. Koulun oppilaskunta järjesti yleisöjuhlia, joilla kerättiin varoja koululle. Ensimmäisenä lukuvuonna tällä tavalla saatiin kokoon yli 20 000 markkaa. Kauppala tuki voimakkaasti Lauritsalan Yhteiskoulun Kannatusyhdistystä avustuksin, lainoin ja lainojen takauksin. Koulun toisena toimintavuonna oppilasmäärä oli jo 164 ja seuraavana 236. Viimeisenä toimintavuonna Kaukaalla yhteiskoulussa opiskeli kahdeksan luokkaa ja oppilasmäärä oli yli kolmesataa (304).
 


. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti