Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Ulkoasiainministeriö yritti maaliskuussa 1955 estää Tuntemattoman sotilaan kuvaukset



Vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan sotaromaani Tuntematon sotilas ei juuri esittelyjä kaipaa.  Siitä tuli yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, jonka painosmäärät liikkuvat runsaassa 600 000 kappaleessa. Monet kirjan henkilöhahmoista ovat nousseet jopa elämää suurempaan rooliin suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan mainetta ovat kasvattaneet myös siitä tehdyt kaksi elokuvaa. Niistä vuonna 1955 filmattu, Edvin Laineen ohjaama versio, on noussut suorastaan suomalaisen elokuvan pyhäinjäännökseksi.

Teoksesta otettiin alkuaan vain 4 300 kappaleen painos, joka ilmestyi sopivasti joulun alla 3.12.1954 kirjakauppoihin. Ensipainos myytiin loppuun välittömästi, ja siitä otettiin saman tien uusi painos. Vuoden 1955 aikana kirjaa myytiin huikeat 161 000 kappaletta. Menestyksen myötä myös elokuvayhtiöt kiinnostuivat siitä välittömästi. Pisimmän korren vei Suomen Filmiteollisuus, jonka johtaja Toivo J. Särkkä oli lähettänyt Edvin Laineen hieromaan kauppoja filmausoikeuksista. Linna möi ne miljoonalla silloisella markalla. Elokuvan kuvaukset pyrittiin aloittamaan mahdollisimman pian. Olihan kirjan aikaansaama valtava kohu myös paras tae elokuvan menestymiselle ja sen vähittäinen hiipuminen olisi tiennyt kassavirtojen ohenemista.

Elokuvaa kuvattiin useissa paikoissa eri puolilla Suomea yhteensä yhdeksän kuukautta. Kuvaukset käynnistyivät 14. maaliskuuta 1955 ja päättyivät 5. joulukuuta samana vuonna. Puolustusvoimat oli kieltäytynyt antamasta kalustoaan kuvaajien käyttöön. Näyttelijä Matti Ranin on kertonut, että puolustusvoimien korkein johto olisi suuttunut Särkän tuottamasta, Ossi Elstelän ohjaamasta ja Reino Helismaan käsikirjoittamasta sotilasfarssista Majuri maantieltä. Sen katsottiin loukanneen upseereja. Silloinen pääministeri Urho Kekkonen kutsuttiin apuun ja hänelle näytettiin muutaman kymmenen minuutin pätkä valmista otosta. Kekkonen saatiin vakuuttuneeksi ja sisäministeri Väinö Leskinen järjesti rajavartiolaitokselta sotilaskalustoa kuvauksiin.
 
Etelä-Saimaa 12.3.1955

Puolustusvoimien kielteinen suhtautuminen kalustonsa käyttämiseen Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa pelkästään närkästymissyistä on mahdollisesti totta, mutta vuoden 1955 kevätalven sanomalehdet kertovat myös toisenlaisista kaluston käyttöön liittyvistä paineista. Kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi toi esille 8.3.1955 eduskunnassa huolensa ulkomaita loukkaavista elokuvista. Lieneekö hänellä ollut mielessään alkavat Tuntemattoman sotilaan filmaukset? Elokuva näyttääkin olleen maaliskuussa 1955 todella kuuma peruna. Hallitus oli jättänyt elokuvan filmausapua koskevan pyynnön ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön ratkaistavaksi. Puolustusministeriö oli 7.3.1955 pyytänyt ulkoasiainministeriöltä arviota siitä, voisiko valmistettava elokuva vahingoittaa maamme suhteita ulkovaltoihin. Etelä-Saimaa-lehdessä 10.3.1955 kerrottiin ennakkotietona, että ulkoasiainministeriön lausunto tulisi olemaan kielteinen. Lehti uutisoikin artikkelin reippaasti: Tuntemattoman sotilaan filmaus epävarmaa. Lopullinen vahvistus saatiin seuraavana päivänä. Kielteisestä päätöksestä kertova, 12.3.1955 ilmestynyt artikkeli ohessa. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä kahden päivän perästä alkoivat kuvaukset ja jostakin niihin saatiin mukaan myös armeijan kalustoa. Mainittakoon, että kuvauksia suoritettiin myös Etelä-Karjalassa, jossa kuvauspaikkoina oli Luumäen Taavetti, Ruokolahden Virmutjoki ja Miehikkälä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti