Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Sotaorpojen muistomerkki

Sotaorpo-muistomerkki paljastettiin 12.8.2012
Lappeenrantaan pystytettiin kesällä 2012 sankarihautausmaan läheisyyteen muistomerkki viime sodissamme orvoksi jääneille lapsille. Muistomerkki koostuu neljä metriä korkeasta paadesta ja sen edessä silmistään kyyneitä pyyhkivästä lippalakkisesta pojasta. Muistomerkin jalusta ja paasi on tehty harmaasta ja punaisesta graniitista, orpopoika on valettu pronssiin. Muistomerkki on kuvanveistäjä Juhani Honkasen tekemä. Muistomerkkihanke oli vireillä vuodesta 2004 alkaen. Sotaorpo-muistomerkin lahjoitti Lappeenrannan kaupungille Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. Paljastustilaisuus pidettiin 12.8.2012, jolloin vihkijäispuheen piti patsashankkeen suojelija, valtioneuvos Riitta Uosukainen.
Sotaorpo-muistomerkki on kuvanveistäjä Juhani Honkasen tekemä


Patsaan paljastustilaisuudessa oli mukana yli 700 kaatuneiden omaista. Ohjelmassa oli myös juhlajumalanpalvelus, jossa saarnasi kenttäpiispa Hannu Niskanen. Lappeenrantasalissa pidetyssä pääjuhlassa puhui Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja, lappeenrantalainen opettaja Mauri Niskakoski. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi valtiosihteeri Pia Pohja ja puolustusvoimien tervehdyksen kenraalimajuri Sakari Honkamaa. Lappeenrannan kaupungin tervehdyksen esitti valtuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää.

Silmiään pyyhivä orpopoika
Patsashankkeen suojelija, valtioneuvos Riitta Uosukainen totesi paljastuspuheessaan, että sotaorvot kokivat Suomen historian vaikean ajan, talvi- ja jatkosodan, kaikkein katkerimmassa muodossa. Vanhemman / vanhempien menetyksen lisäksi he joutuivat kärsimään köyhyydestä ja muiden ihmisten huonosta kohtelusta. Lapset joutuivat usein tekemään rankkaa työtä ja heidän saamiaan vähäisiäkin sosiaaliavustuksia paheksuttiin ja kadehdittiin. Moninkertainen sosiaalinen nöyryytys oli todellisuutta.


Sodan jälkeen soaorpojen määräksi arvioitiin noin 50 000. Heistä oli muistomerkin pystytyksen aikoihin vielä elossa 25 000 - 30 000. Tarkkaa lukumäärä ei tiedä kukaan.
Myös vuoden 1918 sisällissota jätti jälkeensä suuren määrän sotoarpoja. On arvioitu, että silloin noin 20 000 lasta menetti vähintään toisen huoltajansa. Täysorvoksi oli jäi toistatuhatta lasta. Sisällissodan orvoista noin 90% oli punaisten puolella taistelleiden lapsia.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti