Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Raattamaan muotokuvan maalaaja kuollut USA:ssa (Haaparannanlehti 27/1 1959)




Yksityiskohta Selim Töyrän Raattamaa-muotokuvasta
Alla oleva artikkeli perustuu pääosin Haaparannanlehdessä 27.1.1959 ilmestyneeseen artikkeliin, jota olen kuitenkin monelta osin muokannut ja täydentänyt. Aluksi suoraa lainausta artikkelista:

"Laestadiolaisissa kodeissa Tornion- ja Muonionjokilaaksossa on Lapinsaarnaajan Juhani Raattamaan muotokuva Selim Töyrän siveltimen tuloksena. Äsken Amerikasta saapuneen tiedon mukaan on siellä viime marraskuun 22 pnä kuollut Suomen Ylimuoniosta kotoisin ollut tunnettu taidemaalari Selim Alfred Töyrä, joka useita vuosikymmeniä on toiminut taidekoulun opettajana ja toimensa ohella vapaana taiteilijana Los Angelesissa, Kaliforniassa. Hän oli syntynyt Muoniossa 13. 11. 1875 ja kuoli Stats Metropolitan (luultavasti tarkoitetaan Metropolitan State Hospitalia) sairaalassa Norwalkissa 22. 11. 1958 sekä siunattiin 28. 11. krematoriohautauksessa Utter-McKinley Broadwayn kappelissa Los Angelesissa."

Ruumiinsiunauksen toimitti paikallisen suomalaisen seurakunnan pastori Omar Halme.[1]
Töyrän Raattamaa-muokuva mustavalkoisena kokonaisuudessaan

Muoniolaislähtöinen Alfred Selim Töyrä oli lähtöisin talonpoikaisoloista. Töyrän isä oli tilanomistaja, taitava mies käsistään: valmisti lukkoja, pyssyjä ja niin edelleen.[2] Selim-poika kävi kansakoulun, ei tosin kotikylässä eikä aivan naapurikylässäkään, vaan Enontekiön kirkonkylässä Hetassa.  Sinne kotoa oli matkaa 80 km. Koulumatkan hän kulki hiihtäen ja joskus poronpulkassa. Kahdessa vuodessa kykeni Selim omaksumaan kansakoulukurssin tiedot. Hieman myöhemmin hän hankkiutui Helsinkiin harjoittamaan taideopintoja.[3] Isä olisi mieluummin nähnyt, että hänen teräväpäisestä pojastaan olisi tullut virkamies kuin nälkäänäkevä taiteilija. Ennen pitkää Töyrä asettui asumaan Tornioon[4], missä hän maalasi ahkerasti. Täällä syntyi myös Haaparannan Rauhanyhdistyksen rukoussalissa vieläkin oleva suuri maalaus ”Kristuksen taivaaseen nouseminen”, jonka opettajatar Angelika Laestadius osti Töyrältä.[5] Näin Töyrä sai matkarahat Amerikan-matkaa varten, jolle hän lähti perheensä kanssa 8.4.1903.[6] Vanhat kaupunkilaiset ovat kertoneet, kuinka Töyrä asuessaan Tornion seudulla kokosi sopivia äijiä lähellä olevalle Palovaaran kukkulalle, ja näin syntyi tuo tunnettu maalaus, josta vieläkin (siis 1950-luvulla) ovat kaupunkilaiset ovat tuntevinaan joitakin hahmoja. Töyrä omisti Amerikassa Chicagossa suuren kulissimaalaamon, mutta sen ylläpitäminen ei tyydyttänyt hänen taiteellista kunnianhimoaan. Niinpä hän myi sen ja muutti Los Angelesiin, jossa toimi pääsiallisesti muotokuvamaalarina. Asiakkainaan hänellä oli useita tunnettuja filmitähtiä. Töyrä saavutti kuuluisuutta taidemaalarina ja hänet nimitettiin Los Angelesin yliopiston taideprofessoriksi.
Bror Hjortin tekemä Jukkasjärven alttaritaulu

Laestadiolaissaarnaajasta Juhani Raattamaasta syntyi muotokuva 1800-luvun loppuvuosina hänen saarnamatkallaan Ylimuonioon.[7] Täällä näytetään vieläkin sitä tupakamaria, missä Selim noin 20-vuotiaana käytteli sivellintänsä. Haaparannanlehden mukaan ”nykyaikainen katsoja on tuossa Raattamaan kuvassa näkevinään kuin kajastuksen van Goghia, ja siinä ilmenee vallan harvinaisen voimakas kuvausvoima. Katsottakoon esim. kasvojen karakteristiikkaa ja ennen kaikkea kömpelöitten käsien ilmettä.” Työ on ollut esillä näyttelyissä ja herättänyt niin paljon huomiota, että julkaistiin liitekuvana Nuori Suomi-joulualbumissa. Töyrän aikoinaan tekemä muotokuva on selvästi tunnistettavissa taitelija Bror Hjortin vuonna 1858 valmistuneessa Jukkasjärven kirkon alttarimaalauksessa. Vuosisadan vaihteessa valmistui monien muiden Lapin kuvien ohella myös Kaaresuvantolaisen saarnaajan ”Ies-Pietin” eli  Pietari Vasaran muotokuva.
Sisäkuva Haaparannan rauhanyhdistykseltä. Takaseinällä Selim Töyryn maalaus
"Kristuksen taivaaseen nouseminen".

Töyrä kävi synnyinmaassaan 1910-luvulla, vaimonsa ja kahden lapsen kuoleman jälkeen.[8] Hän palasi heti uudelleen Amerikkaan, jossa hän sitten asuikin elämänsä loppuvaiheet. Hänen maalamansa taulut ”Katkenneet kielet” ja ”Amerikan tähtilipun synty” palkittiin kilpailuissa ja avasivat hänelle ateneumin ovet Los Angelesissa. Kotiseutua Muoniota, sen väririkkaita syksyjä ja keskikesän aurinkoisia vuorokausia ei koskaan unohtanut. Koti-ikävä kiveliön Pohjolaan kuuluu kirvelleen hänen sydäntään aina viime vuosiin saakka. Sodan jälkeen Töyrä lahjoitti suurikokoisen maalauksen nimeltään ”Kirkastettu Kristus Jordanin rannalla” Ylimuonion rukoushuoneelle. Tämä Muonion pojan viimeinen tervehdys olisi tosin siirrettävä seurakunnan kirkkoon, sillä pieni rukoushuone Ylimuoniossa ei voi antaa tarvittavaa perspektiiviä Selim Töyrän teokselle, joka on tosi nähtävyys, ei ainoastaan seurakuntalaisille, vaan myös turisteille.


[1] Myös Kalifornian valtion kuolinrekisteri (Death Index) vahvistaa kuolinpäiväksi marraskuun 22. päivän 1958. Vuoden 1940 väestönlaskenta kertoo Selim Töyrän asuneen kaupungin 14. piirissä.
[2] Selim Töyrän isä Mikko Juhonpoika Rauhala (myöh. Töyrä) oli lähtöisin Kittilästä. Mikko Rauhala siirtyi Muonioon, Ylimuonion kylään, mistä osti Töyrän eli Tapanin tilan, jota ryhtyi asumaan. Mikko Töyrän vaimo vuodesta 1855 oli Elsa Maria Kaarlentytär Mäki eli Örn, syntyisin Muoniosta. Tästä avioliitosta syntyi yksitoista lasta, joista Selim oli järjestyksessä yhdeksäs. Töyrän äidin kerrottiin olleen "harras kristitty".
[3] Selim Töyrä opiskeli Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa.
[4] Töyrä muutti Ylimuoniosta Tornioon vuonna 1901.
[5] Kaupungin säätyläisväestö koetti auttaa Töyrää ostamalla hänen taulujaan. Hän ei kuitenkaan onnistunut saaduilla tuloilla elättämään itseään.
[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp
[7] Töyrä oli mukana Suomen taiteilijoiden näyttelyssä Ateneumissa vuonna 1897 Juhani Raattamaata esittävällä taulullaan. Se onkin hänen varhaistuotantonsa tunnetuin teos. Maalaus herätti niin suurta huomiota, että se julkaistiin Nuori Suomi -joulualbumin liitekuvana.
[8] Selim Töyrä avioitui Senia Eveliina Jaakontytär Saarelan (1880-1909) kanssa. Töyrä osti morsiamelleen ompelukoneen, joka tekona kuohutti hänen silloisia auttajiaan. Yhdysvalloissa Töyrän perheeseen syntyi neljä lasta. Vaimo palasi myöhemmin takaisin Suomeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti