Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Fort Braggin (Kalifornia) seudun ensimmäisistä suomalaisista

Entinen suomalaisten haali Fort Braggissa
Olen jo aikaisemmin käsitellyt Kalifornia osavaltion luoteisosassa olevan Fort Braggin seudun suomalaisia ja heidän perustamiaan yhteisöjä artikkeleissani täällä, täällä sekä täällä. Fort Braggissa viimeset vuotensa asunut pastori Salomon Ilmonen kirjoitti 1920- ja 1930-luvuilla useita amerikansuomalaisia ja heidän pyrintöjään kuvaavia kirjoja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei hänen käytössään ole ollut oheinen Amerikan Suomalaisen Lehden artikkeli 13.2.1880. Siinä esitellään ensimmäiset seudulle asettuneet suomalaiset uudisasukkaat sekä heidän varallisuutensa. Suurin osa suomalaisista oli töissä hakkuutyömailla ja sahalaitoksissa, mutta osa oli ryhtynyt myös maanviljelijöiksi. Artikkelissa todetaan ensimmäisen suomalaisen muuttaneen seudulle pysyvästi jo 1869 ja muiden vuonna 1877. Niinpä lienee syytä tuoda tämäkin artikkeli esille historian hämärästä:



Punapuumetsikköä Fort Braggin lähellä
Noyo, Mendocino Co, California, tammikuulla 1880.
Nyt saan v
ähän ilmoittaa täältä  lämpimästä kesämaasta, että talvi on ollut hyvin vetinen, mutta nyt on toivo, että sateet ovat ohitse, ja taas tulee ihan lämmin kesä. Täällä on ilma hyvin raitis ja terveellinen, ja kuolevaisuus sangen harvinainen. Saan myöskin sanasen mainita kansalaisistamme tällä kulmalla. Meitä’ on tässä paikassa 7 nuorta miestä, joilla on omat punapuu claimit, joissa paraikaa työskentelee toista sataa suomalaista. Täällä saisi vielä maita hyvin sopivalta paikalta homesteadi-oikedella, mutta suomalaiset eivät paljon halua maanottajiksi, johon on syynä se, että ne ovat niin ahneita ansion ja rakkaita rahan perään.

T
äällä löytyy paljon työtä sahamyllyistä ja tukin hakkuista, joissa maksetaan noin 40 45 dollaria kuulta ja ruoka. Talollisilla on täällä erinomaisen hyvä senkin puolesta, että voipi pitää elukoita vaikka kuinka paljon. Niille ei tarvitse hankkia kontuja, sillä ne elävät ulkona kesät ja talvet. Täällä ei pidetä paljon nisun kylvöä, mutta sen sijaan ohraa, kauraa ja etenkin pottua sekä kaikenlaisia juurikasveja.

My
öskin saan antaa vähän tietoja muutamista tämän paikan varsinaisista suomalaisista asukkaista, jotka ovat nykyaikoihin tänne asettuneet ja asuvat noin kolmen englantilaisen peninkulman päässä Noyosta. Niiden talot ovat kauniilla paikalla, rantamaantien varrella. Vanhin asukas on tänne asettunut jo v. 1869, muut vasta v. 1877. Heidän taloudellinen tilanteensa nähdään seuraavasta:

Artikkelissa ensimmäisenä mainittu Matts Toppila kuoli samana
vuonna. Ohessa hänen kuolinilmoituksensa. ASL 39/3.12.1880
Matts Toppila 115 acren alaa maata, 2 henke
ä, 2 hevosta, 2 lehmää, 8 sikaa, koko omaisuuden arvo 2800 dollaria.

Petter Johanssonilla 125 acren alaa maata, 5 henke
ä, 2 hevosta, 1 härkä, 2 lehmää, 16 sikaa, sekä omaisuuden arvo 3000 dollaria.

Elias Johansonilla 380 acren alaa maata, 1 henki, 4 hevosta, 12 lehm
ää, 25 lammasta, 30 sikaa, koko omaisuuden arvo 15000 dollaria.

August Jernbergill
ä 40 acren alaa maata, 1 henki, 1 lehmä, 2 härkää, koko omaisuuden arvo 500 dollaria.


Jacob Kestill
ä 150 acren alaa maata, 2 henkeä, 3 hevosta, 1 härkä, 2 lehmää, 30 sikaa, koko omaisuuden arvo 3500 dollaria.


Jakob Hymanilla 160 acren alaa maata, 1 henki, 2 hevosta, 2 lehm
ää, 18 sikaa, koko omaisuuden arvo 3000 dollaria.

Er
äs Amerikan Suomalaisen Lehdenlukia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti