Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Lappeenrantalainen rehtori opetusministerinä


Rehtori Kaarlo Kajatsalo
Kuva LKA.
Laaja koulusivistys ja puhetyöläisenä hankittu kyky ilmaista asioita selkeästi, jäsennellysti ja kuuluvasti toi opettajille luonnostaan lukemattomia luottamustehtäviä. Nuoriso-, raittius- ja urheiluseuratoiminnan ohella opettajat olivat ahkerasti mukana myös poliittisessa toiminnassa. Niinpä opettajia valittiin runsaasti kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin sekä kuntien lautakuntiin. Vähitellen menestyksekäs paikallispoliitikon ura johti joitakin myös valtakunnallisen vallankäytön huipulle.  Kansan edustajina Arkadianmäellä on toiminut useita lappeenrantalaisia opettajia. Ensimmäinen heistä oli kirjakauppiaana elämäntyönsä tehnyt Siviä Ruotzi (1924 – 1927). Pitkään kestäneen eduskunta-uran aloitti 1970-luvun alussa Mauno Forsman ( 1971 – 1983), joka sai neljä vuotta myöhemmin seurakseen opettajatoveri  Juhani Sipiläisen (1975 – 1979). 1990-luvulla eduskunnassa vaikutti Tuija Maaret Pykäläinen (1991 – 1999) ja 2010-luvulla Anu Urpalainen (2012 – 2015). Kaikkein näyttävimmän poliittisen uran teki kuitenkin Lappeenrannan Lyseon rehtori Kaarlo Kajatsalo.

Kaarlo Viljam Kajatsalo syntyi 28.9.1909 Vehkalahdella luotsi Gottfried Salon ja Wedla Karoliina Pitkäsen perheeseen. Perheen sukunimi oli ollut aikaisemmin Sjöblom. Kajatsalo pääsi ylioppilaaksi vuonna 1931 Haminan suomalaisesta yhteiskoulusta. Voimistelunopettajaksi hän valmistui vuonna 1935 ja suoritti kasvatusopillisen tutkinnon vuonna 1937. Valmistumisensa jälkeen Kajatsalon ensimmäisiä työvuosia leimasivat lukuisat paikkakunnan vaihdot. Hän oli voimistelunopettajan ja lehtorin tehtävissä
Hangossa 1936-1937, Kajaanissa 1937, Tampereella 1938 - 1939, Toijalan yhteiskoulussa, 1939 - 1944, Sortavalan lyseossa 1944 ja Seinäjoen lyseossa 1944 - 1946. Sukunimi oli vaihtunut alkuperäisestä muodosta Salo pidempään muotoon Kajatsalo vuonna 1945. Lappeenrantaan Kajatsalo saapui vuonna 1946, jolloin hänet valittiin Lappeenrannan lyseon voimistelun lehtoriksi. Lyseon vararehtorina hän toimi vuosina 1947 – 1948. Kun koulun silloinen rehtori Toivo Lehtovaara siirtyi toiselle paikkakunnalle, Kajatsalo valittiin hänen tilalleen. Lyseon rehtorin työn ohella hän toimi myös Saimaan kansalaisopiston johtajana vuosina 1948 – 1957.

Rehtori Kajatsalolle kertyi uudessa kotikaupungissaan pian myös poliittisia luottamustoimia. Hän oli sekä kaupunginvaltuuston että kaupunginhallituksen jäsen vuosina 1954 - 1955 ja Itä-Suomen yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja. Lappeenrannan kaupungin kansakoulujen johtokunnan puheenjohtajana Kajatsalo toimi vuodet 1948–57. Kevään 1954 eduskuntavaaleissa Kajatsalo valittiin kansanedustajaksi Kymen vaalipiiristä Kansanpuolueen listalta.. Hänen poliittinen uransa huipentui vuonna 1958 opetusministerin tehtävissä sosialidemokraattien K.A. Fagerholmin kokoamassa hallituksessa. Hallituksesta ei kuitenkaan tullut pitkäikäistä (29.08.1958 - 12.01.1959) Neuvostoliiton voimakkaan painostuksen takia. Tämä Fagerholmin kolmas hallitus sai tulehtuneista idänsuhteista lisänimen yöpakkashallitus. Presidentin valitsijamiehenä rehtori Kajatsalo oli vuonna 1956. Edellä mainittujen poliittisten tehtävien lisäksi Kaarlo Kajatsalo toimi Kansanpuolueen varapuheenjohtajana. Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa Kajatsaloa ei enää valittu eduskuntaan, joten hän palasi Lappeenrannan lyseon liikunnan lehtoriksi. Kajatsalo siirtyi seuraavana vuonna Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksen voimistelun ja urheilun lehtoriksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1972 saakka.

Poliittisen uran ja koulumaailmassa suoritetun elämäntyön ohella Kaarlo Kajatsalo osallistui sekä talvi- että jatkosotaan. Hän oli jatkosodassa ensin moottoritorpedoveneen ja myöhemmin moottoritorpedovenelaivueen päällikkönä. Lukuisista sodanaikaisista ansioistaan hänet nimitettiin helmikuussa 1945 vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi. Kaarlo Kajatsalo kuoli 22.2.1988 Espoossa.

Yritin etsiä useista Lappeenrannan historiaa kuvaavista teoksista lisätietoa rehtori Kajatsalon toiminnasta paikallisessa koulumaailmassa, kunnallispolitiikassa sekä järjestöelämässä. Tuloksena oli yllättäen lähes puhdas nolla.

1 kommentti:

  1. Meitä oli pieni Venäjän lukijoiden joukko silloin toisella luokalla, kun Kajatsalo opetti meille voimistelua- ja urheilua. Noilla nimillä se liikunta silloin tunnettiin. Keväällä Kajatsalo vei meidät pienelle purjehdukselle kaupunginlahdelle urheilutunnilla. Jäi jotenkin mieleen, että Kaarlo oli sellainen rässihousu voimistelun opettaja. Ei meillä tietenkään ollut mitään käsitystä pikkupoikina, että oikein ministeri meille voimistelua opetti.

    VastaaPoista