Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Ulkohuussit koulupihan perällä


Muukonniemen kansakoulun  "komea" ulkohuone seisoo vielä paikallaan
Kun kansakouluja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettiin, niistä puuttuivat vesijohdot ja sisävessat. Niitä ei ollut vielä kaupunki- eikä maaseutuasunnoissakaan. Koulujen käymälät sijaitsivat erillisessä rakennuksessa koulupihan perällä.  Tällaisen koulun ulkorakennuksen toisessa päässä oli usein myös varastotiloja. Nämä rakennukset olivat huomattavasti kevyemmistä materiaaleista tehtyjä kuin varsinaiset koulutalot. Yksinkertainen lautaseinä erotti ulkoilmasta, joten talvella nämä ulkohuussit olivat armottoman kylmiä. Loppukeväällä ja alkusyksystä seuraa pitivät kärpäset ja itikat. Tyttöjen ja poikien käymälätilojen välissä oli pelkkä lautaseinä. Molemmilla puolilla pitkä vierekkäin oleva reikien rivistö odotti ”asioivia” oppilaita. Niinpä tuon ajan koulukäymälöissä ei yksityisyyttä juurikaan ollut.  Lisäksi ohut lautaseinä inspiroi monenlaiseen ilkivaltaan ja koiruuteen vastakkaista sukupuolta kohtaan. Niinpä Lappeenrannan koululautakunta totesi keväällä 1928 Koulun ulkorakennukseen piirustuksista antamassaan lausunnossa:


”Johtokunta huomauttaa, että poikien ja tyttöjen käymälöiden välinen seinä on tehtävä mieluimmin betonista tai tiilestä. Tai, jos se tuottaa rakennusteknillisiä vaikeuksia, tiivis hirsiseinä, tai välitäytteinen kaksoislautaseinä. Mutta yksinkertaista lautaseinää ei missään tapauksessa!"[1]


Vielä vuosi peruskouluun siirtymisen jälkeen oli ulkohuoneperinne vahva Lappeenrannan maaseudulla. Kunnassa oli edelleen 11 koulua, joissa ulkohuussit olivat käytössä. Kyseiset koulut olivat Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Korkea-aho, Lempiälä, Muukonniemi, Partala, Rutola, Simola, Sipari ja Tirilä. Oppilaita kyseisissä kouluissa oli 428. Puutteellisen hygienian lisäksi ongelmia aiheutui myös esimerkiksi sadan oppilaan Muukonniemen koulussa siitä, että ulkokäymälästä puuttui kiinteä alusta, joten ihmisjätteet saattoivat valua jopa pohjavesiin.[2]





[1] LKA. KJA. Ca:4. 15.5.1928, § 1.

[2] Lappeenrantalainen 17.3.1976. Puusee pihan perällä 11 koulussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti