Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Taipalsaaren ensimmäisen kansakoulun perustaminen

Taipalsaaren kirkonkylän kansakoulurakennus toukokuussa 2015
Taipalsaarella ei kansakoulun perustaminen sujunut, kuten ei monessa muussakaan Etelä-Karjalan maalaiskunnassa, ilman pitkää ja sitkeää taistelua. Tässä saaristokunnassa taistelu kesti peräti noin 16 vuotta. Varsinkin Taipalsaaren kirkkoherra Nils Gabriel Arppe (1823 – 1896) teki uutterasti ja vastoinkäymisistä lannistumatta työtä kansakoulun puolesta. Hän ehti vähän ennen kuolemaansa nähdä koulun myös toiminnassa. Täältä löytyy uutinen koulun vihkiäisistä, mutta niihin oli ollut pitkä ja mutkikas tie:

Tammikuun 26. päivänä suomalaisen sivistyneistön edustajat, joukossa mm. Fredrik Cygnaeus, lähettäneet kunnille kaksi kirjelmää, joissa ehdotettiin Aleksanteri II 25-vuotisen hallitsijakauden kunniaksi 2.3.1880 pidettävän riemujuhlan järjestelyjä. Kirjeessä todettiin mm. ”Etenkin tämänlaatuisessa tilaisuudessa näyttää soveliaalta kerätä varoja yleishyödyllisiä tarkoituksia varten ja useissa kohden lienee apurahastojen perustaminen koulujen oppilaita varten katsottava semmoiseksi toimeksi, joka vastaa juhlan arvoa. Se keräys joka sinä juhlapäivänä tapahtuisi, tulisi perusrahastoksi, jota ajan kanssa lisättäisiin, kunnes korko voisi auttaa jonkun pojan tai tytön koulun koulunkäyntiä. Ja josko sitten rahasto perustetaan oman kunnan koulua varten tai jollekin muulle oppilaitokselle, jonka menestystä kuntalaiset harrastavat, olisi se aina muistona hyvästä hallitsijasta.”
Päiväkotina näyttää koulurakennusvanhus toimivan nykyisin

Asia esiteltiin kuntakokoukselle 15.2.1880. Tllöin tehtiin kaksi kilpailevaa ehdotusta. Kirkkoherra Nils Gabriel Arppe esitti, että mainittu lahja määrättäisiin kansakoulukassaan tai perustettaisiin kansakoulu. V.t. kappalainen Lind ehdotti sen määrättäväksi vähävaraisille papinkoulun oppilaille. Kunta antoi pohjarahastoksi 300 markkaa, jälkimmäiselle ehdotukselle. Kirkkoherra Arppe ei lannistunut tappiostaan. Kuntakokouksessa 21.5.1882 hän esitti kunnan saamien viinaverorahojen käyttämistä kansakoulun perustamiseen. Jälleen Arppe kärsi tappion, äänin 42 - 6. Vastaesityksessä päätettiin jakaa viinaverorahat kuntalaisten kesken miesluvun mukaan. Kesäkuussa 1882 kuvernööri kumosi kuntakokouksen päätöksen, sillä viinaverorahat tuli käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Koulua ei kuitenkaan viinaverorahoilla perustettu, vaan ne käytettiin mm. lainakirjaston perustamiseen.

Elokuussa 1883 keskusteltiin kunnassa jälleen kansakoulun perustamisesta Viipurin läänin kuvernöörin kehotuksesta. Jälleen koulun vastustajat voittivat.  Helmikuun kuudes päivä 1888 oli kansakoulun perustaminen jälleen esillä Viipurin läänin kuvernööri ja useat kuntalaiset ajoivat koulun perustamista. Tällä kertaa vastustajat voittivat äänin 109 – 25. Kirkkoherra Arppe ei tästäkään tappiosta lannistunut, vaan 24.9.1888 hän jätti kunnan esimiehelle Viipurin säästöpankin kuittikirja, jossa kerrottiin kansakoulua varten olevan säästöjä 1149, 22 markkaa. Arppe oli kerännyt varata siirtämällä papinkirjoista ym. todistuksista saamansa maksut kyseiseen rahastoon. Nyt kuntakokouskin heltyi ja myönsi kahden vuoden viinaverorahat kyseisen kassan kartuttamiseksi. Tammikuun alussa 1890 varoja oli 2157 markkaa.

13.6.1889 pidettiin kuntakokous, johon oli saapunut myös kansakouluntarkastaja Aksel Berner. Siinä esitettiin, että korot viinaverorahoista ja viljamakasiinin korkorahat käytettäisiin perustettavan kansakoulun hyväksi ja kunta antaisi koululle polttopuut. Kiivaan keskustelun jälkeen esitys hylättiin äänin 104 – 23.
Komea on koulurakennus

Seuraavan kerran koulun perustaminen oli kuntakokouksen aiheena. Jälleen kerran koulun perustaminen herätti voimakasta vastustusta. Kirkkoherra Arppe esitti tällä kertaa, ettei koulua perusteta heti, mutta päätetään se rakennettavaksi myöhemmin. Tällä kertaa äänestyksessä oli  käytössä äyrimäärään perustuva äänestys. Koulun kannattajat voittivat äänestyksen luvuin 360 äyriä vastaa 253,75 äyriä.. Samalla päätettiin, että koulu aloittaa toimintansa 1.9.1895. Koulun johtokunta valittiin 30.6.1894 ja siihen kuuluivat kirkkoherra Huhtinen, rouva Huhtinen, kiertokoulunopettaja Tuomas Pönniäinen, maanviljelijä H.A. Vahala, kauppias M. Heikkonen ja emäntä Savolainen. Samassa kokouksessa päätettiin, että koulu rakennetaan kirkon lähelle.

Kuntakokouksessa 15.9.1894 päätettiin ostaa koulutaloksi Nikin tila 8000 markalla. Kauppaa tekemään valittu toimikunta viivytteli kaupanteossa kuitenkin niin kauan, että tila myytiin lopulta yksityisille.  29.12.1894 tehtiin uusi päätös, nyt koulun rakentamisesta Mikko Kureniemen pellolle, jonne se sitten pystytettiinkin. Koulun piirustukset laati rakennusmestari Adolf Savolainen Lappeenrannasta. Rakennustyön suoritti Lemiltä Taipalsaarelle muuttanut rakennusmestari Albin Kajansinkko. Opetustyö valmiissa koulussa käynnistyi 15.1.1896.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti