Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kuvaus Lappeenrannasta toukokuussa 1887

Kuvan keskellä näkyvä rakennus (nyk. Snellmanin päiväkoti) on entinen Seurahuone, jossa alla olevan Lappeenrannan kaupunkuvauksen kirjoittaja Fredrik Chydenius vietti aikaansa olutta juoden ja raakoja kananmunia nauttien. Hän odotteli höyrylaiva Elias Lönnrothin laskua talviteloilta matkallaan Helsingistä Liperiin toukokuussa 1887.

Vuonna 1958 oli Etelä-Saimaassa artikkeli otsikolla Millaiselta Lappeenranta näytti ohikulkijoista 71 vuotta sitten. Se perustui Pielisjärven nimimispiirin arkistosta löytyneeseen nimismies Fredrik Chydeniuksen kirjoitukseen. Hän oli tehnyt kuvauksen ylioppilasaikanaan kesällä 1887. Kirjoituksessa Chydenius kuvailee matkaansa Helsingistä Pohjois-Karjalan Liperiin.

Kun Riihimäki - Pietari-rataa rakennettiin, oli alusta alkaen suunnitelmissa myös yhdysrata Simolasta Lappeenrantaan. Tämä toteutui vuonna 1885.  Rata ja Lappeenrannan rautatieasema avattiin liikenteelle virallisesti 1. elokuuta 1885 Lappeenrannan asemalta rata jatkui Saimaa rannalle Rapasaareen. Tavoittena oli Saimaan vesikuljetusreittien yhdistäminen rautatiehen.
Monia vaiheita nähnyt rakennus toimi seurahuoneena
vuosina 1851 - 1918.

Myös Fredrik Chydenius hyödynsi tätä uutta kulkureittiä. Hän lähti Kaisaniemen vappujuhlien jälkeen junalla Helsingistä Lappeenrantaan, mutta joutui odottamaan täällä useita päiviä matkansa jatkumista. Nimittäin Elias Lönnroth-niminen alus, jolla matkan oli tarkoitus jatkua, oli vielä talviteloilla. Niinpä Chydeniuksella oli aikaa tutustua Lappeenrantaan usean päivän ajan. Olen poiminut artikkelista joitakin hänen kuvauksiaan.

Asemalta päästiin vossikalla kestikievariin, jota kutsuttiin myös hienommalla nimellä Societetshus. Jos kaupungista yritti seurata jotain syrjätietä, joutui hyvin pian asumattomalle kankaalle, josta ei kuulunut muuta kuin käen kukunta. Jos taas Viipurin tietä yritti tavoittaa johonkin maalaistaloon, oli välissä laaja suomalaisten asevelvollisten tarkka-ampujapataljoonien majoitusalue harjoituskenttineen, paviljonkineen ja parakkiasutuksineen.
.....
Rannoille oli istutettu hauska puisto ja uusi aika oli tunkeutunut (Linnoitus)niemen länsilaitaan saakka rautatien muodosssa. Itse niemen jatkona oli suuri Kauppakatu. Sen itäpuolelle taas oli rakennettu laivalaituri, jossa alus Elias Lönnrothia juuri parhaillaan viimeisteltiin. Satamaraide kulki siis osittain kaupungin läpi ja asema sijaitsi melko kaukana kaupungista.
 

....
 

Jotakin vanhaa on vielä säilynyt
Kaupungissa herätti huomiota useiden talojen ikkunoihin kiinnitetyt valkea paperilaput, joissa ilmoitettiin kyseisen huoneen tai huoneuston olevan vuokrattavana. Talot olivat pieni yksikerroksisia puutaloja. Komeimpia olivat kellotornilla varustettu neliskulmainen raatihuone ja apteekkitalo, jotka reunustivat toria kahdelta taholta, viimemainittu mantereen puolelta. Tori oli aivan pieni. Lauantaipäivänä oli siellä kaksi heinäkuormaa, yksi puuesinekuorma sekä Kauppakadun puolella muutamia torimummoja pöytineen. He näyttivät kuitenkin laihoilta eikä heillä ollut tavanomaisten uhkeiden "matroosien" rasvakerrosta, joka olisi saanut muistuttamaan neljällä tikulla varustettua pulloa.
 
Näkymää entisen seurahuoneen nurkalta
.....

Rakennukset olivat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta keltaiseksi tai harmaaksi maalattuja. punainen väri oli harvinaista. Sitä oli käytetty vain muutamiin ulkorakennuksiin. Seurahuone ja apteekki olivat rapattuja. Kattoaineksena vallitsi paikalla saatavissa oleva päre, mutta tavattiin myös tuontivaraista asfalttihuopaa, jopa peltiäkin, joka viimeksi mainittu oli maalattu vaaleaksi, vaaleanvihreäksi. Kaupunkiasutus ulottui etelässä vain Lappeen pitäjän kirkkoon, joka sijaitsi kaupungin reunalla


.....

Keisarin talon totesi Chydenius vaatimattoman näköiseksi yksikerroksiseksi harmaaksi maalatuksi rakennukseksi, jossa oli keltainen siipiosa puutarhaan päin. Pihalle oli istuettu kuusia ja kauniita koivuja ympäröimään pientä tuohista hyvimajaa. Talo oli ympäröity valkeaksi ja mustaksi maalatuilla vahtikojuilla. Sitä voitiin käydä katsomassa aamuisin klo 9 - 12 välillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti