Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 24: Juvakan kansakoulu (Tekstiä korjattu ja päivitetty 25.2.2016)

Lappeen Juvakan kansakoulu Myllymäellä. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Talvinen näkymä Juvakan kansakoululle. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Ilmoitus Lappeen kuntakokouksesta,
jossa aiheena mm. Juvakan kansakoulu
Itä-Suomen Sanomat 6.5.1905.
Tällä kertaa Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani esillä on kansakoulu, joka on lakkautettu kesällä 1937. Perehdyin aiheeseen pyöretken sijasta retkellä kaupunginarkiston saloihin ja historiakirjojen sivuihin. Jälkimmäisistä saamani tietous osoittautui varsin ohueksi.


Lappeen kunnan ensimmäistä kansakoulua, vuonna 1878 perustettua Taikinamäen koulua, vaivasi pitkään suuri tilanahtaus. Lappeenrannan kupeessa olevien esikaupunkialueiden ja lähikylien väkiluku kasvoi koko ajan. Taikinamäen kansakoulussa oli viisi opettajaa, mutta vain kolme luokkahuonetta. Koulua olikin jo pakko käydä kahdessa vuorossa. Niinpä koulun johtokunta esitti piiriin toista kansakoulua Juvakan Myllymäelle. Sinne oli tarkoitus tulla myös Hanhijärven koulupiirin lapsien.



Kuten niin usein, alkoi tämän jälkeen kiivas taistelu siitä, miten koulupiiri jaetaan ja missä koulu tulisi sijaitsemaan. Taistelua käytiin lähinnä siitä, tulisiko koulun sijaita Viipuriin vievän maantien varressa Myllymäellä vai Hanhijärven tienoilla. Tarkoituksena olisi ollut silloin liittää myös aikaisemmin muodostettu Hanhijärven koulupiiri uuteen Juvakan piiriin. Tyytymättömät valittivat tehdyistä päätöksistä kaikkiin oikeusasteisiin. Taistelun tuoksinnassa mittailtiin matkoja aiotuille koulupaikoille ja kutsuttiin maanmittareita, lääkäreitä, kansakouluntarkastajia ja kouluhallituksen edustajia selvittämään tilannetta. Lopulta koulu päätettiin rakentaa Myllymäelle ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kourulanmäen ja Armilan kylien ne osat, jotka jäivät Kaukaalle vievän pistoradan eteläpuolelle sekä Hanhijärven, Karkkolan ja Sinkkolan kylät sekä osia Tirilän ja Puralan kylistä. Näin syntynyt Juvakan kansakoulu oli järjestyksessä kymmenes Lappeen kunnan alueelle perustettu kansakoulu.



Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
kivijalan ja ulkohuoneiden rakentamisesta:
Itä-Suomen Sanomat 23.5.1905
Uuden koulun rakentamiseen toteutusta ajamaan valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat maanviljelijä Lauri Nevalainen Karkkolasta, kanttori-urkuri Isak Ketonen, maanviljelijä Juho Helkala sekä opettaja Teodor Jekkonen Armilasta sekä Kaarlo Mäkelä Ihalaisista. Rakennustöitä valvomaan palkattiin 400 markan korvauksella Lappeenrannan silloinen rakennusmestari J.E. Jaakkola. Toukokuun puolivälissä oli rakennushanke edennyt niin pitkälle, että Lappeen kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen koulurakennuksen rahoituksen ja piirustusten hyväksymisestä. Tämän jälkeen julistettiin koulurakennuksen kivijaloista, kellarista ja ulkohuoneista urakkakilpailu. Edellä mainitut rakennukset ja kivijalat valmistuivat syksyllä 1905. Kevättalvella 1906 julistettiin urakkakilpailu kolmeopettajaisen koulurakennuksen loppuunsaattamisesta. Kunnan vastuulle jäi rakennustarpeiden toimittaminen. Ne kerättiin koulupiirin asukkailta. Urakkaan kuului myös irtaimisto kuten esimerkiksi pulpetit. Rakennukset valmistuivat nopeasti, niin että niissä voitiin aloittaa koulutyö syksyllä 1906. Hieman myöhemmin rakennettiin vielä käsityöhuone / saunarakennus sekä kolmiosainen kellari. Koulun nimeksi valittiin sijainnin perusteella Juvakan kansakoulu, koska toinen vaihtoehto, Myllymäen kansakoulu, oli jo käytössä toisaalla Suomessa.



Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
rakentamisesta. Itä-Suomen Sanomat 6.2.1906
Juvakan kansakoulun johtokuntana toimi aluksi Taikinamäen koulun johtokunta. Tämä todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi. Niinpä koululle valittiin oma johtokunta, johon kuuluivat aluksi puheenjohtajana pastori Uno Norström ja myöhemmin pastori K.G. Forsblom, puutyömies Juhana Saarinen ja herastuomari Juhana Juvakka. Myöhemmin johtokuntaan ovat kuuluneet mm. maanviljelijät Juhana Kourula, Juhana Rantanen, Juhana Ruokonen, Pekka Helkala, Anni Helkala, puutyömies Eero Karjalainen, räätälin emäntä Eeva Hurja, konttorinhoitaja J.H. Muikku ja rataesimies K.A. Lehtinen.



Vuonna 1906 kouluun perustettiin yksi miesopettajan ja kaksi naisopettajan virkaa. Miesopettajaksi valittiin Teodor Jekkonen ja naisopettajiksi Elsa Tavila ja Hilja Lehtokoski. Pitkäaikaisina opettajina toimivat Jekkosen lisäksi Elin Bergroth, Impi Klaavo ja Alma Reijola. Vuonna 1909 koululle perustettiin kolmas naisopettajan virka, johon valittiin Elin Varttinen. Naisopettajan virka muutettiin vuonna 1911 miesopettajana viraksi. Tämän viran hoitajat vaihtuivat lähes joka vuosi, kunnes se lakkautettiin kesällä 1927. Alakansakoulun naisopettajan virka perustettiin koululle vuonna 1920 ja sen pitkäaikaisena hoitajana toimi Anna Jekkonen. Vuonna 1921 koululle perustettiin toinen alakansakoulunopettajan virka, mutta virka ja sen mukana myös luokka siirtyivät lokakuussa 1922 Armilan kansakouluun. 

Vuosi 1932 merkitsi suurta muutosta Juvakan kansakoululle. Koulu siirtyi alueliitoksessa yhdessä Taikinamäen, Armilan ja Peltolan kansakoulujen kanssa Lappeenrannan kaupunkiin. Kansakouluna rakennus toimi joko vuoden 1937 kevääseen saakka. Rakennuksessa tehtiin tämän jälkeen muutos- ja korjaustöitä, jonka jälkeen se palveli Lappeenrannan kaupungin lastenkotina 1.1.1938 lähtien. Lastenkotitoimintaa oli vuoteen 1972 saakka.
Juvakan entinen kansakoulu lastenkotina/-tarhana
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti