Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Vuoden 1898 kansakoulujen piirijakoasetus avaa portit koulujen rakentamiselle

Simolan kansakoulu valmistui syksyllä 1903

Toukokuun 24 päivänä 1898 annettiin valtiopäivien hyväksymä asetus, jota voidaan pitää ensimmäisenä kouluvelvollisuuslakina. Lain mukaan maalaiskunnat olivat velvollisia jakamaan alueensa koulupiireihin. Piirijakoa suunniteltaessa oli otettava huomioon kunnan maantieteelliset, asutus- ja kieliolot. Siinä oli huolehdittava, ettei matka kodista kouluun saanut olla viittä kilometriä pitempi. Poikkeuksen tästä muodostivat harvaan asutut alueet. Kaksikielisissä kunnissa tuli vähemmistökielen puhujille muodostaa yksi tai useampia koulupiirejä matkan pituusrajoista välittämättä. Jos jossakin piirissä, jossa ei vielä ole koulu, ilmoittautui 30 lasta kouluun, oli kunnan välittömästi perustettava uusi koulu. Jos johonkin kouluun tuli vähintään 50 oppilasta, oli piiri jaettava tai otettava kouluun apuopettaja. Kuntien koulupiirien jakoehdotuksen hyväksyi tai hylkäsi läänin kuvernööri. 

Pulsan kansakoulu valmistui elokuussa 1901.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeella alkoi samoihin aikoihin innokkain kansakoulujen vastustus jo hiipua. Niinpä kuntakokous asetti 2.1.1899 yksimielisesti 14-miehisen piirijakovaliokunnan, johon valittiin myös kaksi aikaisemmin kiivaasti kansakoulujen perustamista vastustanutta talollista.  Piirijakovaliokunta ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin. Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä, että piirien lukumäärää lisättiin yhdellä. Lappeelle muodostettiin näin seuraavat kansakoulupiirit: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kansola, Kaukas, Korkea-aho, Kärkelä, Mustola, Pulsa, Purala, Simola, Sipari, Taikinamäki ja Vainikkala. Kuvernööri vahvisti piirijaon sellaisenaan. Kansakoulut järjestettiin koulupiirin kouluiksi, joiden rakentamista ja ylläpitämistä varten kunta avustaisi. Kansakoulujen perustamista ja ylläpitämistä varten päätettiin laatia erityinen ohjesääntö. Sen laatiminen jätettiin aikaisemmin asetetun piirijakotoimikunnan huoleksi. Valiokunnan tekemä ehdotus hyväksyttiin pääosin 27.12.1899 pidetyssä kuntakokouksessa.  Ohjesäännön mukaan jokainen piiri sai rakennusapua kunnalta 6000 markkaa ja 600 markan suuruisen kannatusavun vuodessa. Mikäli koulussa oli useampia opettajia, maksettiin lisäavustusta jokaiselta seuraavalta opettajalta 500 markkaa vuodessa. 

Kansakoulupiirien oli velvollisuus tuoda maksutta rakennettavalle koululle hirret ja kivijalan kivet, samoin vuosittain polttopuut sekä koululle että opettajalle. Kansakoulujen rakentamista varten kunta otti valtiolta 50 000 markan suuruisen kuoletuslainan. Lisäksi siirrettiin useana vuonna viinaverorahoja uusien kansakoulujen rakennuskassaan. Näillä toimenpiteillä mahdollistettiin uusien kansakoulujen rakentaminen. Huhtikuun 14 päivänä 1900 päätettiin kahden seuraavan vuoden aikana rakentaa Haapajärven, Hanhijärven, Kären ja Pulsan kansakoulut. Kun kunnan takaama 6000 markan avustus ei joihinkin kansakoulurakennuksiin riittänyt, joutui kunta myöhemmin myöntämään näille piireille vielä ylimääräistä avustusta.

Vainikkalan kansakoulun julkisivupiirustus

Heti piirijaon valmistuttua ryhtyivät jo vuosia aikaisemmin koulua puuhanneet haapajärveläiset taas innokkaasti toimeen. Koulun perustavassa kokouksessa totesi talollinen Elias Meuronen: Jos kerran koulua ruvetaan hommaamaan, on se pantava alulle heti. Jo marraskuun kuntakokouksessa 1899 pyysivät haapajärveläiset varoja koulun rakentamiseen. Kunta päätti antaa 1000 markkaa etukäteen samalla varoittaen, etteivät missään tapauksessa menettele toisin kuin kunnan ohjesäännössä kansakoulujen rakentamista varten säädetään. Kun Haapajärven kyläasutus muodostui nauhamaisen pitkänä, syntyi aluksi riitaa koulun sijainnista. Asia ratkaistiin mittaamalla matka kylän kummastakin päästä ja sijoittamalla koulu keskelle kylää Hansaaren kankaalle. Talollinen Gabriel Hytönen lahjoitti määräalan, kooltaan 60 x 40 metriä, viiden markan vuotuista vuokraa vastaan. Koulupiirin tilallisten piti tuoda koulun rakentamiseen tarvittavat hirret. Tilattomilta kerättiin rahallinen maksu. Talollinen Elias Kälviäinen, kauppias H. Leino ja opettaja Adam Lindh olivat koulun perustamisessa keskeisessä roolissa. Koulupiiriin kuuluivat Kauppi, Kauranen, Hytönen, Keskisaari, Sarkasukka, Hanska, Lutikka, Tapanainen, Torpa, Kälviäinen, Jussila, Lyijynen, Lehtimies, Hyväri, Lipiälä ja Tuuri. Alueella laskettiin asuvan 7 – 16-vuotiaita lapsia yhteensä 105. Haapajärven kansakoulussa, johon ensimmäisenä kouluvuonna tuli 45 oppilasta, koulutyö alkoi 20.11.1901. Ensimmäisen opettajana toimi Amanda Maria Korhonen. 

Toinen Vainikkalan kansakoulun julkisivupiirustus

Lappeen länsilaidalla, Kärenkylän, Nyrhilän ja Rovon seudulla oli kansakoulun perustaminen vireillä jo ennen 1898 piirijakoasetusta. Helmi - maaliskuun vaihteessa vuonna 1896 pidettiin Kären kylässä kokous aikomuksena perustaa sinne kansakoulu. Kokouksen avasi Rutolan sahan työjohtaja Falck ja sen puheenjohtajana toimi toimittaja O. I. Helander Lappeenrannasta. Paikalla oli noin 50 talollista. Heistä 21 vastusti koulun perustamista, 20 kannatti. Olipa paikalla joitakin, jotka halusivat jopa lopettaa kunnan ainoan kansakoulunkin Taikinamäellä. Kokous valitsi kuitenkin viisimiehisen toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin esityksen tekeminen koulun perustamiseksi.  Sen työstä ei tullut kuitenkaan mitään. Vasta vuonna 1899 hyväksytty kansakoulujen piirijako laittoi rattaat pyörimään. Helmikuun 11. päivänä pidettiin Kären kansakoulupiirin perustava kokous herastuomari Juhana Kären talossa. Talon isäntä Juhana Kärki lupasi yhdessä veljensä Antti Kären kanssa lahjoittaa kansakoululle sopivan maapalan. Kansakoulun johtokuntaan valittiin Juhana Kären lisäksi talollinen Antti Räätäri, opettaja J. Pusa sekä talolliset Elias Haimi, Antti Olkkonen, Heikki Kuokkanen, Pietari Tilsala ja Antti Varis. Kokouksesta kertoneessa lehtiuutisessa todettiin optimistisesti: Näin on siis nyt ikäänkuin kulmakivet laskettu tälle rakennukselle. 

Ilmoitus Vainikkalan kansakoulun vihkiäisistä.
Itä-Suomen Sanomat 23.8.1906

Koulun rakentaminen kohtasi kuitenkin vielä hankaluuksia. Rovon kyläläisten ja varsinkin Rutolan sahan omistajan Gutzeit OY:n puolelta esiintyi vaatimuksia koulun suurentamiseksi ja lisäksi toivottiin sen rakentamista lähemmäs Rutolaa. Gutzeit OY tarjosi siinä tapauksessa koululle ilmaisen tontin, rakennuslautoja ja polttopuut. Lappeen kuntakokouksessa joulukuussa 1900 oli koulun paikan vaihtaminen esillä. Se kuitenkin hylättiin, koska sovitulle koulupaikalle oli jo rakennettu kivijalka, vedetty rakennustarpeita ja tehty rakennuksen muusta töistä jo urakkasopimukset. Samalla päätettiin, että piiri rakentaa yhdessä Kären koulun, ja jos se sitten katsotaan liian pieneksi, niin suurentakoon piiri Kären koulun taikka rakentakoon yhdessä uuden koulun Rovolle tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan.

Kansakoulurakennuksen piirustukset laati talollinen Antti Räätäri, joka oli yhdessä opettaja J. Pusan sekä herastuomari J. Kären kanssa koulun pontevimpia ajajia. Rakennusurakan huusi itselleen puutyöntekijä Paavo Turkkila Lappeelta 1462 markan hinnasta. Ikkunat ja ovet otti tehtäväkseen talollinen Antti Räätäri 620 markan maksusta ja ulkohuoneitten teon talollinen Antti Olkkonen 250 markan hinnasta. Koulu oli tarkoitus rakentaa naisopettajan kouluksi, mutta päätös muutettiin. Koulusta tuli miesopettajajohtoinen. Ensimmäisinä koulun opettajina toimivat Lauri Backman. (1901 - 1902) ja Bruuno Hako. Uuden koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 25.8.1901 ja koulutyö aloitettiin seuraavana päivänä. Rutolaan valmistui oma kansakoulu kesällä 1908. Koulun perusti Gutzeit OY ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.9.1908. Kuukauden kuluttua koulun perustamisesta Lappeen kunta katsoi kuntakokouksessaan 22.8.1908 kyseisen kansakoulun perustamisen kylään tarpeelliseksi.  Lappeen kunta osti yhtiöltä rakennuksen tontteineen sekä puoli hehtaaria maata 9 000 markan kauppahinnasta. Rovon koulupiiri erotettiin omaksi koulupiirikseen 28.5.1910. Siihen kuuluivat Rovon  sahan alue, Rutolan, Tapavainolan ja Montolan kylät. Vuoden 1911 kansakoulumatrikkeli kertoo Kären koulun sisältävän yhden luokkahuoneen, veisto/voimistelusalin, ulkohuoneet sekä kolme asuinhuonetta (61 neliömetriä). Koulutilaan (Kärki N:o 1244) sisältyi peltoa 0,6 hehtaaria, opettajan palkka ei päätä huimannut se oli VAIN 300 markkaa. Koulussa oli vuonna 1910 oppilaita 43.

Kasukkalan kansakoulun julkisivupiirustukset

Kun kuntakokous oli hyväksynyt kansakoulupiirijaon, käynnistyivät koulupuuhat Pulsan seudullakin. Pulsan kouluhanke oli ollut ensimmäisen kerran esillä kyläkokouksessa tammikuussa 1899. Tällöin katsottiin koulupiiriin kuuluvan Anolan, Maajärven, Sirkjärven, Vilkjärven, Seppälän, Tanin ja Toivarilan kylät. Koulun paikaksi ajateltiin Pulsan aseman seutua. Sieltä löytyikin sopiva maa-alue, joka ostettiin ratamestari Jansonin tyttäreltä Berta Melleriltä tammikuussa 1900. Myöhemmin aluetta vaihdettiin Kymiyhtiön kanssa. Ensimmäinen kansakoulun johtokunta valittiin joulukuussa 1899 piirikokouksessa. Sen jäseninä olivat ratamestari Aleksander Höglund, talolliset Wilhelm Tani, Jaakko Punkkinen, Antti Rasa ja Simo Anonen. Koulun rakentamisen arvioitiin maksavan 8000 markkaa. Talolliset vedättivät hirret ja kivet koulun rakennuspaikalle, tilattomat osallistuivat hankkeeseen rahallisesti. Rakentamista valvoi ratamestari Höglund. Urakkahuutokauppa pidettiin 17.12.1900 Jaakko Punkkisen talossa. Työurakkaa tarjottiin siitä vähimmän korvauksen vaativalle. Urakoitsijalta vaadittiin takaus. Työ, jossa olivat valmistuneet koulutalo ja osa liiteristä, otettiin vastaan ja tarkastettiin elokuun seitsemäs päivä 1901. Sauna ja navetta valmistuivat myöhemmin. Pulsan kansakoulun vihkiäisjuhlaa vietettiin sunnuntaina 25 päivä elokuuta 1901. Seuraavana päivänä alkoi koulutoiminta, nimittäin ns. pienten lasten koulu. Varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa 1.10.1901, jolloin kouluun saapui 34 oppilasta. Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimituskunta myönsi Pulsan kansakoulupiirille valtionavun opettajan ja tyttöjen käsityön opettajattaren palkkaamista varten joulukuun 14. päivä 1901. Koulu perustettiin miesEnsimmäisenä opettajana oli Ilo Tuomas Vaara. Koulun esimiehenä oli alusta alkaen sen innokas puuhamies Vilhelm Tani aina kuolemaansa (1927) saakka.

Simolan kansakouluhankkeesta löytyy ensimmäinen maininta jo vuodelta 1897. Lappeenrannan Uutisissa nimittäin kirjoitettiin 26.1.1897: Jos kerran joskus Lappeella yksikään kansakoulu perustetaan, niin Simolaan pitää myöskin saada semmoinen laitos. Kun kerran kylässä on kapakka, totta kai kouluakin tarvitaan. Artikkelin kapakalla tarkoitettiin asemalla ollutta ravintolaa, jossa tarjoiltiin myös väkijuomia. Kyseisellä Simolan asemalla pidettiin 17.9.1899 kokous, jossa neuvoteltiin tuloksetta kansakoulun perustamisesta. Innokkaan koulun puuhaajan kauppias Aksel J. Enckellin aloitteesta saatiin uusi kokous koolle herrastuomari Mikko Monosen taloon 18.11.1900. Kokouksessa Mikko Mononen tarjoutui lahjoittamaan kaksi hehtaaria maata koulun tontiksi puolentoista kilometrin päästä asemalta. Kokousväki piti lahjoitettua paikkaa sopivana ja päätti aloittaa koulun rakentamisen. Ratamestari Fredrik Wallenius laati koulua varten piirustukset. Ne hyväksyessään kuntakokous määräsi kuitenkin rakennusta lyhennettäväksi kahdella metrillä ja kavennettavaksi 1,5 metrillä. Kunta varasi hanketta varten valtiolta otetun 2000 markan lainan. Koulupiiriin kuuluvat perheet velvoitettiin tuomaan rakennuspuita hankkeeseen. Puumäärä oli sidottu veroäyrimäärään. Ne, joilla ei ollut metsää, osallistuivat rakennuskustannuksiin rahallisesti.

Uutinen Haapajärven kansakoulun
vihkiäisistä.

Koulun rakentamista viivästyttivät ajalle tyypilliset riidat koulun paikasta. Haikalan, Melkkolan ja Suomalaisen kylien asukkaat vaativat koulun rakennuspaikan siirtämistä heidän kyliään lähemmäksi. Tätä vastustivat Kälvelän ja Rikkilän kylien asukkaat. Lisäksi Simolan aseman virkamiehet tulivat siihen tulokseen, etteivät heidän lapsensa juurikaan tätä kansakoulua käytä, vaan hakeutuvat yksityisiin oppilaitoksiin. Niinpä heidän mielestään virkamiesperheiden ei ole pakko osallistua koulun rakentamiskustannuksiin. Asemapäällikkö Wigren valitti kaikkien virkamiesten puolesta rakentamiskustannuksiin osallistumisesta kuntakokoukselle. Se hylkäsi valituksen kuten myöhemmin myös läänin kuvernööri. Rautatieläisten lapset kävivätkin sitten ahkerasti koulua. Simolan kansakoulun oppilaista noin kolmannes tuli rautatieläisperheistä. Monien vaiheiden jälkeen koulu valmistui syksyllä 1903. Sen vihkiäisiä vietettiin 27.9.1903 ja ensimmäiset oppilaat otettiin vastaan 30.9. Vuosina 1903 - 1907 koulussa oli vain yksi opettaja, joista ensimmäisen tehtävää hoiti Maria Lipponen.

Neljäs huhtikuun 14 p:nä 1900 rakennettavaksi päätetyistä kouluista oli Hanhijärven koulu. Hanke joutui kuitenkin pian erimielisyyksien takia vaikeuksiin. Alussa syntyi koulupiirin asukkaiden kesken erimielisyyttä koulun paikasta. Lisäksi Vihtolan ja Tukialan kyläläiset halisivat vaikeiden koulumatkojen vuoksi siirtyä joko Puralan tai Taikinamäen piiriin. Kuntakokous valitsi komitean asiaa tutkimaan. Komitea puolsi Vihtolan ja Tukialan kylien siirtoa Puralan piiriin. Lisäksi se ehdotti, että Hanhijärven piirin jäljelle jäävästä osasta sekä Sinkkolasta, Armilasta, Kourulanmäestä ja Tirilän kylän eteläosasta muodostettaisiin uusi piiri, jonka koulu rakennettaisiin Myllymäelle, Juvakan talojen lähelle. Kuntakokouksessa 22 p:nä huhtik. 1902 komitean ehdotus hyväksyttiin, mutta valitusten vuoksi se jäi pitkiksi ajoiksi toteuttamatta. Samaan aikaan Taikinamäen koulua vaivasi suuri tilanahtaus. Lappeenrannan kupeessa olevien esikaupunkialueiden ja lähikylien väkiluku kasvoi koko ajan. Taikinamäen kansakoulussa oli viisi opettajaa, mutta vain kolme luokkahuonetta. Koulua olikin jo pakko käydä kahdessa vuorossa. Niinpä koulun johtokunta esitti piiriin toista kansakoulua Juvakan Myllymäelle. Sinne oli tarkoitus tulla myös Hanhijärven koulupiirin lapsien.

Uutinen Korkea-ahon kansakoulun
vihkiäisistä. Lappeenranta 110/ 28.9.1909

Kuten niin usein, alkoi tämän jälkeen kiivas taistelu siitä, miten koulupiiri jaetaan ja missä koulu tulisi sijaitsemaan. Taistelua käytiin lähinnä siitä, tulisiko koulu sijaita Viipuriin vievän maantien varressa Myllymäellä vai Hanhijärven tienoilla. Tarkoituksena olisi ollut silloin liittää myös aikaisemmin muodostettu Hanhijärven koulupiiri uuteen Juvakan piiriin. Tyytymättömät valittivat tehdyistä päätöksistä kaikkiin oikeusasteisiin. Taistelun tuoksinnassa mittailtiin matkoja aiotuille koulupaikoille ja kutsuttiin maanmittareita, lääkäreitä, kansakouluntarkastajia ja kouluhallituksen edustajia selvittämään tilannetta. Lopulta koulu päätettiin rakentaa Myllymäelle ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kourulanmäen ja Armilan kylien ne osat, jotka jäivät Kaukaalle vievän pistoradan eteläpuolelle sekä Hanhijärven, Karkkolan ja Sinkkolan kylät sekä osia Tirilän ja Puralan kylistä. Näin syntynyt Juvakan kansakoulu oli järjestyksessä kymmenes Lappeen kunnan alueelle perustettu kansakoulu.

Uuden koulun rakentamiseen toteutusta ajamaan valittiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat maanviljelijä Lauri Nevalainen Karkkolasta, johtaja Isak Ketonen, maanviljelijä Juho Helkala sekä opettaja Teodor Jekkonen Armilasta sekä Kaarlo Mäkelä Ihalaisista. Rakennustöitä valvomaan palkattiin 400 markan korvauksella Lappeenrannan silloinen rakennusmestari E. J. Jaakkola. Toukokuun puolivälissä oli rakennushanke edennyt niin pitkälle, että Lappeen kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen koulurakennuksen rahoituksen ja piirustusten hyväksymisestä. Tämän jälkeen julistettiin koulurakennuksen kivijaloista, kellarista ja ulkohuoneista urakkakilpailu. Edellä mainitut rakennukset ja kivijalat valmistuivat syksyllä 1905. Kevättalvella 1906 julistettiin urakkakilpailu kolmeopettajaisen koulurakennuksen loppuunsaattamisesta. Kunnan vastuulle jäi rakennustarpeiden toimittaminen. Ne kerättiin koulupiirin asukkailta. Urakkaan kuului myös irtaimisto kuten esimerkiksi pulpetit. Rakennukset valmistuivat nopeasti, niin että niissä voitiin aloittaa koulutyö syksyllä 1906. Hieman myöhemmin rakennettiin vielä käsityöhuone / saunarakennus sekä kolmiosainen kellari. Koulun nimeksi valittiin sijainnin perusteella Juvakan kansakoulu, koska toinen vaihtoehto, Myllymäen kansakoulu, oli jo käytössä toisaalla Suomessa.

Juvakan kansakoulu valmistui vuonna 1906.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Juvakan kansakoulun johtokuntana toimi aluksi Taikinamäen koulun johtokunta. Tämä todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi. Niinpä koululle valittiin oma johtokunta, johon kuuluivat aluksi puheenjohtajana pastori Uno Norström ja myöhemmin pastori K.G. Forsblom, puutyömies Juhana Saarinen ja herastuomari Juhana Juvakka. Vuonna 1906 kouluun perustettiin yksi miesopettajan ja kaksi naisopettajan virkaa. Miesopettajaksi valittiin Teodor Jekkonen ja naisopettajiksi Elsa Tavila ja Hilja Lehtokoski.

Vainikkalan kansakoulun perustamisajatus heräsi myös varhain. Opettaja Adam Lindhin aloitteesta pidettiin piirissä helmikuun 11 päivänä 1900 kokous, jossa valittiin toimikunta kansakouluasiaa ajamaan. Se anoi kuntakokoukselta avustusta Vainikkalan kansakoulun rakentamista varten. Kun koulupiirille ei oltu valittu johtokuntaa eikä tehty tarpeellisia alkuvalmistuksia, hylkäsi kuntakokous anomuksen. Lokakuun lopulla vuonna 1905 pidetyssä piirikokouksessa nytkähti kouluhanke vauhtiin. Kauppias Armas Vatanen anoi kuntakokoukselta, että Vainikkalan kansakoulu voisi aloitta toimintansa jo syksyllä 1906. Samassa tilaisuudessa esitettiin piirustukset hyväksyttäviksi ja anottiin rakennusavustusta. Piirustukset hyväksyttiin ja rakennusapua luvattiin. Koulun kivitöistä ja rakennuksen pystytyksestä järjestettiin urakkahuutokaupat. Piirin talolliset velvoitettiin tuomaan suoria, terveitä hirsiä  pituudeltaa 7 – 8 metriä ja paksuudeltaan 15 – 20 senttimetriä. Tuotavien hirsien määrä oli sidoksissa kunkin talollisen äyrimäärään.  Sen jälkeen saatiin rakennustyöt alkuun ja koulun vihkiäisiä vietettiin 26.8.1906. Koulutyö vastavalmistuneessa rakennuksessa käynnistyi seuraavana päivänä. Koulu toimi aluksi yhden opettajan kouluna muuttuen vuonna 1911 kahden opettajan kouluksi. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 18 hakijan joukosta Pekka Kanerva Salmista.    

Korkea-ahon piirissä kansakoulun perustaminen kohtasi useissa piirikokouksissa voimakasta vastustusta. Toimeen tartuttiin vasta vuonna 1908. Innokkaan kansakoulujen ystävän, kauppias A.J. Enckellin toimiessa puheenjohtajana saatiin piirikokouksessa 23.11.1908 lopulta myönteinen päätös aikaan. Koulun paikaksi tuli äänestyksen jälkeen maanviljelijä Pietari Teiton omistama Pyhämäki-niminen paikka, joka Enckelliin suorittamien mittausten mukaan sijaitsi jokseenkin keskellä koulupiiriä. Koulun aktiivisimpia puuhaajia olivat Enckellin ohella edellä mainittu maanviljeliä Pietari Teitto sekä maanviljelijä Kaarlo Nopanen. Maaliskuussa 1909 pidettiin koulurakennuksen urakkahuutokauppa, jossa alimman tarjouksen – 2215 markkaa - rakennuksen ”hakkauksesta ja kattamisesta” teki Jooseppi Jäkkö Hanhijärveltä. Ikkunoista ja ovista urakan sai puuseppä A. Makkonen Lappeenrannasta 1190 markalla. Koulu valmistui määräaikana, sen vihkimisjuhlaa vietettiin 26.9.1909 ja toiminta alkoi syyskuun 27 päivänä. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Juho Pekka Ruuska. Toinen opettaja saatiin kouluun jo seuraavana vuonna.

Rikkilän kansakoulu valmistui vuonna 1911.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Rikkilän kansakoulun alkuvaiheet ovat tuolle ajalle hyvin tyypilliset. Tarvittiin valveutuneita kyläläisiä, jotka olivat paitsi aloitteellisia, myös valmiita taloudellisesti tukemaan kansakouluhanketta. Aikakauden sanomalehtiuutiset kertovat varsinkin talollisen Elias Rikkisen olleen asiassa aloitteellinen. Rikkilän kyläseudun valveutuneet miehet saivat Simolan kansakoulupiirin piirikokouksen ehdottamaan valtuustolle, että piirin alueelle rakennettaisiin toinen kansakoulu. Perusteluna oli se, että Simolan koulu oli aivan täynnä oppilaita. Toisena perusteluna oli pitkä koulumatka Simolan koululle. Asian käsiteltiin valtuustossa 26.3.1910, jolloin  puheenjohtaja A.J. Enckell ja talollinen J. Räihä valtuutettiin selvittämään koulutarvetta. Heidän tekemänsä ehdotuksen mukaisesti päätti valtuusto 25.6.1910 avata vielä samana syksynä vuokrahuoneissa kansakoulun. Vuonna 1898 laaditussa kunnan koulupiirijaossa Rikkilää ei oltu vielä mainittu omana koulupiirinään. Virallisesti omaksi koulupiirikseen se tuli vasta vuonna 1912, siis koulun ollessa jo toiminnassa kolmatta vuotta ja valmiiksi rakennettuna. Koululle myi 1,6 hehtaarin tontin Herstenin tilan silloinen isäntä Jooseppi Lyijynen. Kauppaa voidaan pitää lahjoituksena, sillä kunta maksoi tontista vain vaivaiset 2 markkaa. Koulu pystytettiin Helsinki - Pietari-radan radan varressa olevalle mäelle ja se tontti nimettiin Valistusmäeksi. Koulurakennus koostui kahdesta eteisestä, kahdesta luokkahuoneesta, keittolasta ja aika kookkaasta opettajan asunnosta. Ulkorakennukseen sijoitettiin kaikki siihen aikaan tarvitut lisätilat. Koulun vihkiäisiä vietettiin 10.9.1911. Uudessa kansakoulussa aloitti opiskelun yhteensä 37 oppilasta. Heistä poikia oli 22 ja tyttöjä15.  Ensimmäisenä opettajana koulussa oli Hilja Laurinmäki, joka toimi tehtävässä vuodet 1910 - 1916.

Kasukkalan koulupiirin asukkaat joutuivat
monella tavalla osallistumaan kansakoulun
rakentamiseen. Lappeenranta 36/28.3.1912

Kasukkalan kansakoulupiiri muodostettiin heinäkuussa 1898 pidetyssä kuntakokouksessa, jossa hyväksyttiin kunnan jakaminen koulupiireihin. Kasukkalan koulupiiristä tuli pinta-alaltaan suuri. Sen reunamilla olevista kylistä tuli matkaa koululle jopa kymmenen kilometriä. Kouluikäisiä oppilaita laskettiin piirissä olleen yhteensä 135. Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Uuden kansakoulun vihkiäisiä vietettiin 20.8.1911 ja seuraavana päivänä koulutyönsä aloitti 38 oppilasta Ensimmäisenä opettajana toimi Niilo Hemminki Visakanto vuosina 1911—1917.