Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Joutsenossa


Valkoisten puolella taistelleiden sankaripatsas Joutsenon vanhalla hautausmaalla
Elokuun alkupuolella (6.8.2015) tekemälläni Joutsenoon suuntautuneella "kotiseuturetkellä" käväisin pyörälläni myös Joutsenon kirkolla ja hautausmaalla. Kirkon takana olevalla hautausmaalla seisoo jykevänä valkoisten puolella vuoden 1918 sisällissodassa kaatuneille sankarivainajille pystytetty muistomerkki. Sodan rintamalinja kulki Joutsenon pitäjän poikki. Kirkonkylä ja pitäjän eteläosat olivat punaisten hallussa, pohjoisosat valkoisten hallussa. Sotatilanteen muututtua muualla Suomessa, vetäytyivät punaiset 24. - 25.4.  Joutsenosta Lappeenrantaan ja Viipuriin.
Ilmoitus paljastusjuhlasta,
Etelä-Savo 22.7.1920

Sisällissodan voittaneet valkoiset pystyttivät sodassa kuolleille sankareilleen patsaita jo vuonna 1919, mutta varsinainen sankaripatsasbuumi oli vuosina 1920 ja 1921. Joutsenon sankaripatsasta olivat puuhanneet Joutsenon Suojeluskunta ja sitä varten perustettu Sankaripatsastoimikunta. Se oli tullut maksamaan 22000 markkaa, josta 16000 - 17000 markkaa oli maksanut Joutsenon kunta ja loput oli saatu lahjoituksena. Tilaisuuteen järjestettiin Lappeenrannasta erillinen juhlakuljetus Joutseno-laivalla.

Kirjoitin alla olevan lyhennelmän patsaan paljastustilaisuudesta ja - juhlasta Etelä-Savo-lehdessä 27.7.2910 olleesta artikkelista.

Sankaripatsaan paljastusjuhlallisuudet Joutsenossa


Sankaripatsaan etupuolella on Karjalan vaakuna
Sankaripatsaan paljastustilaisuus Joutsenon vanhalla hautausmaalla alkoi 25.7.1920 klo 12.  Suojeluskunta marssi kirkkomäelle, jonka jälkeen siirryttiin hautausmaalle. Uudenmaan pataljoonan soittokunta soitti surumarssia. Tämän jälkeen veisattiin virsi "Jumala ompi linnamme", jonka jälkeen rovasti A. Kunnas piti patsaan paljastuspuheen. Tämän jälkeen patsas paljastettiin yleisön ihailtavaksi. Patsaan etusivulla on keskellä Karjalan vaakuna ja teksti:

Uhrautuvat vapaustaistelussamme 1918 kuolemaan asti
Alempana oli vielä teksti:

Kunnia Jumalalle, joka herätti pojissamme sankarimieltä

Patsaan sivuilla olivat valkoisten sankarivainajien nimet, heidän syntymävuotensa ja kotipaikkansa. Seuraavien henkilöiden nimet oli kaiverrettu patsaaseen:

Pietari Pyyhtiä
Juho Pyyhtiä
Matti Pyyhtiä, 

Matti Hallikas
Toivo Koskinen
Yrjö Holsti
Kuolleitten valkoisten sankarien nimet muistomerkissä
Matti Inkinen
Pietari Liukku


Muistomerkille laskivat seppeleensä Suojeluskunta, Joutsenon kunta ja Joutsenon kirkkovaltuusto. Tämän jälkeen kuultiin musiikkiesityksiä, kuorolaulua ja puheita. Lopuksi laulettiin "Maamme" ja tilaisuus päättyi "Porilaisten marssiin":

Juhlallisuudet jatkuivat klo 17.00 Honkalahden kansakoululla, jossa avauspuheen piti kansanedustaja Albin Manner, suojeluskuntapäällikkö Lahdensuo lausi juhlarunon ja yliopettaja Lauri Pohjola piti juhlapuheen. Kuorolaulun, torvisoiton ja yksinlaulun jälkeen piti tohtori Mikko v. Erich puheen, jonka jälkeen esitettiin kolminäytöksien näytelmä "Roinilan talossa". tämäkin juhla päättyi "Maamme"-lauluun.

Kuolleitten valkoisten sankarien nimet muistomerkissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti