Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Tauvin mylly (päivitetty 26.8.2015)

Tauvin mylly vähävetisen Tauvinjoen koskessa elokuussa 2015
Tämänviikkoisen pyöräilykierrokseni ensimmäinen pysähdyspaikka oli Tauvin mylly Savitaipaleen ja Lemin rajalla, Kaamaniementien ja Lemintien risteyksessä. Kyseessä ei olekaan mikä tahansa mylly, sillä se on perustettu jo vuonna 1793. Silloin nimittäin talollinen Tuomas Tauti rakensi Lemin pitäjän toisen myllyn Tauvinkoskeen. Tauvinkoski on Tauvinjoessa, joka laskee Kaitajärvestä Kivijärven Urolanlahteen. Tauvin myllyn hinnaksi arvioitiin noihin aikoihin 202 ruplaa ja 50 kopeekkaa ja bruttotuotoksi 60 ruplaa. Rupla oli tuolloin vielä arvossaan ja myllylaitos oli ajan mittapuun mukaan hyvin arvokas. Tauvin myllyn toiminnan hiipumiseen vaikutti Kaitajärven pinnan lasku. Siitä alettiin neuvotella vuonna 1919 ja päätös järvenpinnan laskusta tehtiin vuonna 1929. Laskua alettiin valmistella 1930-luvulla. Myllärit, kuten Aatami Lavikka, olivat tietysti laskuhanketta vastaan. Merkitsihän järvenpinnan lasku myös myllyn tehon lasku.

Mylly toimi aina 1900-luvun puoliväliin saakka, joidenkin tietojen mukaan
Tauvin myllyn tienoo noin sata vuotta sitten.
Kuva: Pitäjä ison kiven takana. Lemin historia, sivu 92.
siellä jauhettiin vielä 1960-luvulla. Nykyisen myllyrakennuksen iäksi on minulle arvioitu noin sata vuotta. Tauvin mylly palveli paikallisia asukkaita, jotka toivat sinne jyvänsä jauhatettavaksi. Oletan sen olleen aikoinaan lähiseudun sosiaalisen elämän keskuksi. Liekkö ukot kertoneet siellä illasta toiseen tarinoita, kuten aikoinaan Karjalan kannaksella. Tuota "kulttuuriahan" on mainiosti kuvannut kirjailija Unto Seppänen kirjassaan Myllytuvan tarinoita. Kerrotaan, etteivät isäntien kohtaamiset olleet aina kovinkaan rauhanomaisia, vaan myllyllä myös tapeltiin. Myllyn sijainti Savitaipaleen ja Lemin rajalla teki siitä eräänlaisen maaottelupaikana lemiläisten ja savitaipalelaisten kahinoille. Välillä aseina käytettiin jopa heinäseipäitä, joten tappeluista oli leikki kaukana.

Kävin kuvaamassa myllyrakennuksen ulkoapäin. Sisälle en nyt enää päässyt, kuten joitakin vuosia sitten talvella pakkasten paukkuessa myllyn nurkissa. Osa myllyn hirsistä alkaa olla varsin heikossa kunnossa. Vettä ei joessa nyt ollut kovinkaan paljon, joten keväinen kosken pauhina, joka kuuluu silloin satojen metrien päähän, oli vaihtunut hiljaisen rauhoittavaksi solinaksi. Alla muutamia tänään ottamiani kuvia sekä kymmenen vuotta sitten talvella nappaamiani kuvia.
Tauvin mylly Lemin puolelta kuvattuna
Täältä löytyy lisäksi noin neljä vuotta sitten myllyn sisältä otettu hyvä valokuvakooste. Noin kuuden kilometrin päässä Tauvin myllystä sijaitsi aikoinaan Mankin mylly. Tuokin myllyrakennus seisoo edelleen paikallaan varsin hyväkuntoisen uhmaamassa ajan hammasta. Täältä löytyy kuvaus Mankin myllyn vaiheista ja joitakin valokuvia rakennuksesta ja sen sisällä olevasta esineistöstä.

Talvinen kuva Tauvin myllystä noin kymmenen vuotta sitten
Tauvin mylly Kaamaniementieltä kuvattuna noin kymmenen vuotta sitten
Sisäkuvaa Tauvin myllystä noin kymmenen vuotta sitten
Sisäkuvaa Tauvin myllystä noin kymmenen vuotta sitten

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti