Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

torstai 30. heinäkuuta 2015

Rautjärven Miettilän terveystalo



Rautjärven Miettilän terveystalo 31.5.2015
 Toukokuun viimeisenä päivänä tekemälläni Rautjärven – Simpeleen matkallani yhdeksi pysähdyspaikaksi valitsin Miettilän historiallisen kasarmialueen. Kasarmialue on merkitty Etelä-Karjalan maakuntakaavaan merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kimmokkeen antoi Etelä-Saimaan artikkeli 17.11.2014 otsikolla Vaikka ketjuilla kiinni kaivinkoneeseen.  Siinä Miettilän kasarmialueella ns. Vääpelin talossa asuvat Matti Keltanen ja Marketta Häyhä tuovat esille pöyristyksensä siitä, että Rautjärven kunta aikoo purkaa kasarmialueelta sen keskellä seisovan Terveystalon. Samaisessa artikkelissa Etelä-Karjalan museon amanuenssi ja rakennustutkija Miikka Kurri  totesi, ettei rakennusta saisi missään tapauksessa purkaa: Terveystalo on keskeinen talo kasarmialueella, sillä on merkittävä historia ja siinä toimii paikallismuseo, hän totesi. Terveystalo sijaitsee osoitteessa Miettiläntie 1350.
Terveystalon edessä oleva infotaulu
Sodassa tuhoutuneen suojeluntatalon portaat.
Niiden päällä seisoo 10.6.2011 pystytetty 23. rajakomppanian muistomerkki.
Sen muistolaatassa lukee teksti: "Tässä paikassa sijaineessa Miettilän
suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23.rajakomppania. Komppanian
runkona oli rajakomppania 2. Komppaniaan liitetiin Rautjärven
suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Suojeluskuntatalo paloi
5.7.1941 vihollisen tykkitulessa."  Allekirjoittajina ovat Rautjärven kunta ja
Kaakkois-Suomen Rajamieskilta.
Terveystalo ja sen vieressä näkyvät tuhoutuneen suojeluskuntatalon portaat

Miettilän kyläläiset järjestivät Nuorisoseuran talolle 17.12. 2014 kokouksen, jossa kunnan päättäjille kerrottiin huoli talon kohtalosta. Rautjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) ehdotti Miettilän  kyläkokouksen päätteeksi, että kunta inventoi alueen ja suunnittelee mitä tietyt toimenpiteet suurinpiirtein maksaisivat. Miettiläläiset olivatkin tyytyväisiä päätökseen, koska näin Terveystalo ei näin joutunut, ainakaan välittömästi, suoraan purkulistalle ja sai näinollen aikalisän.

Terveystalon historia on seuraavanlainen. Terveystalon paikalle rakensi Rautjärven suojeluskunta vuonna 1939 suojeluskuntatalon käyttäen apuna vanhan kasarmirakennuksen hirsirunkoa. Suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23. rajakomppania. Komppanian runkona oli rajakomppania 2. Siihen liitettiin Rautjärven suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Talo tuhoutui kuitenkin jatkosodan alussa neuvostoarmeijan tykistökeskityksissä 5.7.1941.

Suojeluskuntatalon paikalle valmistui sodan jälkeen vuonna 1949 terveystalo kansalaiskeräysten ja lakkautettujen suojeluskuntien varoilla. Myös Rautjärven ruotsalainen kummikunta Gagnef Taalainmaalta tuki merkittävällä tavalla Terveystalon rakentamista. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Keinänen ja Juhani Viiste. Terveystalossa toimi aikoinaan äitis- ja lastenneuvola sekä hammaslääkärin vastaanotto.

Terveystalo 31.5.2015

Terveystalossa oleva Rautjärven kotiseutumuseon uusittu näyttely avattiin yleisölle vuonna 2001. Rautjärven aikaisempi kotiseutumuseo sijaitsi Rautjärven kirkkoa vastapäätä olevassa vanhassa pitäjäntuvassa vuodesta 1978 vuoteen 1996, jolloin rakennus suljettiin korjaustöiden vuoksi. Vuonna 1998 koko Rautjärven museotoiminta päätettiin keskittää Miettilän reservikasarmialueelle.

Miettilän Terveystaloon kunnostettiin kolme huonetta kotiseutunäyttelyä varten. Suurimmassa huoneessa on esillä näyttely Rautjärven alueella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käytetyistä maa- ja kotitalousesineistä. Erilaisia kalastusvälineitä sekä suutarintyövälineitä on myös näytteillä. Museon tekstiilikokoelma on esillä omassa huoneessaan. Samassa huoneessa on myös kangaspuut sekä pellavankäsittelyyn liittyviä työvälineitä, kuten pellavaloukku. Museon erikoisuutena ovat Ruokolahden kirkon urkurina toimineen Juho Luumin (1825-1922) virsikantele ja jousi, jotka ovat esillä omassa vitriinissään. Esineistöä museossa on yhteensä noin 750 kappaletta.
Terveystalo 31.5.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti