Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Peltolan koulun vihkiäisjuhla (Etelä-Saimaa 21.10.1930)

Kerroin edellisessä päivityksessäni Peltolan (kansa)koulun historiasta ja omasta kytkennästäni kyseiseen rakennukseen. Kirjoitin myös ylös Etelä-Saimaassa 21.10.1930 olleen uutisjutun Peltolan kansakoulun vihkiäisjuhlasta. Artikkeli on hyvin tyypillinen tuon ajan sanomalehtijutuksi. Siinä kerrotaan perusteellisesti tervetulo- ja onnittelupuheenvuorot sekä juhlan ohjelma. Artikkeli ei sisällä yhtään haastattelua. Tarinan lopussa on toki hieman informaatiota itse koulurakennuksesta, opettajista ja oppilaista. Edistyksellinen se on kuitenkin lehtiuutiseen sisältyvien kuvien määrässa. Niitä on jopa kolme, joka oli tuolloin vielä todella harvinaista. Vihkiäisjuhlassa on  - tuon ajan tapaan - uskonnolla ja kirkon työntekijöillä näkyvä rooli.




Niinkuin tunnettua, on Lappeen kunta pystyttänyt kaupunkiimme uuden kansakoulun, joka on Lappeenrannan tarkastuspiirin suurimpia ja komeimpia. Koulu, vaikka se sijaitseekin kaupungissamme, on toistaiseksi, kunnes esikaupunkikysymys on selvitetty, Lappeen kunnan omaisuutta ja kuuluu Peltolan kansakoulun nimellä Taikinamäen kansakoulupiiriin.

Uuden kansakoulun vihkiäisjuhla vietettiin viime sunnuntaina [19.10.1930] alkaen kello 12 päivällä. Kun kutsuvieraat, joiden joukossa nähtiin mm. kouluhallituksen edustajana kouluneuvos, arkkitehti T. Salervo, olivat tarkastelleet uuden koulun valoisia luokka- y.m. opetushuoneita ja saleja sekä nauttineet oppilaiden ruokailuhuoneessa koulun johtokunnan tarjoamat kahvit, alkoi ohjelman suoritus avarassa juhlasalissa. Aluksi saatiin kuulla kansakouluoppilaiden kauniita lauluesityksiä urkuharmoonin säestyksellä, minkä jälkeen koulun johtajaopettaja K. E. Kunnassalo piti kansanopetuksen historiaa ja kansakoulun tärkeitä arvoja valaisevan alkajaispuheen lausuen kutsuvieraat ja muun juhlayleisön tervetulleeksi. Lappeen kirkkokuoro esitti kauniita lauluja kanttori M. Tolvasen johdolla ja kun sen jälkeen oli veisattu virsi, piti kirkkoherra Kivekäs vihkiäispuheen.

Peltolan kansakoulu valmistuttuaan syksyllä vuonna 1930
Väliajan jälkeen esitti opettaja A. Luukkonen soittoa urkuharmoonilla. Tarkastaja T.G. Murto piti juhlaesitelmän heimokansojen historian alalta. Koulun opettajista muodostettu tilapäinen kuoro esitti laulua opettaja A. Luukkosen johdolla. Koulun rakennustoimikunnan puheenjohtaja maanviljelijä August Reijola esitti sen jälkeen valaisevan kertomuksen kouluhankkeen vaiheista ja rakennustyön toteuttamisesta, kiittäen samalla kaikkia niitä toimihenkilöitä, jotka olivat myötävaikuttaneet uuden koulun pystyttämiseen. Kun rakennustoimikunnan työ näinollen oli päättynyt, jätti hän rakennustoimikunnan asiakirjat ja koulun avaimet kunnanvaltuustolle, jonka puolesta valtuuston varapuheenjohtaja maanviljelijä Elias Kuukka ne otti vastaan kiittäen puheessaan rakennustoimikuntaa sen suorittamasta työstä. Kouluhanketta koskevat asiakirjat ja avaimet hän luovutti edelleen koulun johtokunnan huostaan, jonka puolesta johtokunnan puheenjohtaja kamreeri J. Honkasalo esiintoi kiitollisuutensa kouluhankkeen toteuttajille.

Kuva Peltolan koulusta heinäkuussa 2015 miltei samasta kulmasta kuin yllä olevassa kuvassa
Peltolan koulun läntinen sivu
Juhlan ohjelmassa seurasi sitten vapaa sana, jonka kohdalla lausuttiin uudelle koululle lukuisia onnitteluja. Kouluneuvos Salervo toi kouluhallituksen johdon sekä erikoisesti kansanopetusjaoston päällikön, kouluneuvos A, J, Tarjanteen tervehdykset ja onnittelut. Lämpimästi hän kosketteli niitä kauneusarvoja, joita koulu avaa ihmisen nähtäväksi ja tajuttavaksi. Armilan koulun tervehdyksen lausui opettaja Jaska, Taikinamäen koulun onnittelut opettaja Luukkonen, Lappeenrannan kaupungin onnittelut kaupunginjohtaja Kutvonen, Kaukaan koulun puolesta opettaja Pantzar ja Juvakan koulun puolesta opettaja Jekkonen. Insinööri H. Cronström Kaukaalta oli lähettänyt sähkösanomatervehdyksen.

Lopuksi kiitti koulun johtaja K. E. Kunnassalo juhlan osanottajia siitä lämpimästä myötämielestä, joka koulua kohtaan oli juhlassa niin kauniilla tavalla tullut esille ja piti loppurukouksen. Juhla lopetettiin laulamalla yhteisesti isänmaan virsi.

Uusi koulutalo, joka käsittää kymmenen luokkahuonetta, voimistelusalin, luonnontieteellisen oppisalin, käsityöhuoneen sekä koulukeitto- ja ruokailuhuoneet, tekee erittäin valoisan vaikutuksen. Kun koulu on kokonaisuudessaan uusi, ovat sitä myöskin kaikki kalustot ja opetusvälineet.

Koulussa on nykyään 542 oppilasta ja opetusta antamassa on 16 opettajaa, joista 13 vakinaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti