Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kaatuneiden lentäjien muistomerkki Ruokolahdella



 
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden lentäjien muistomerkki
Ruokolahti-vierailuni lopuksi 14.6.2015 kävelin kirkon takana siintävälle muistopaadelle. Kyseessä oli Ruokolahden Kirkonmäelle Kaakkois-Suomen Ilmasillan 10.8.1987 pystyttämä muistomerkki, joka seisoo Ruokolahden kirkkotarhan vieressä Salosaareen vievän tien varrella. Muistokivi on pystytetty talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden lentäjien muistoksi, ja sen on suunnitellut Olavi Veijalainen. Ruokolahden yllä käytiin talvisodan suurin ilmataistelu helmikuun 29. päivänä 1940.
Muistokiven laatassa lukee teksti:

Kunnia sodissa kaatuneille lentäjille,
jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaamme vapauden puolesta. 

 
Kiven päällä seisova  risti on sodanaikainen lentäjätunnus.

TALVISODAN HÄVITTÄJÄTUKIKOHTA UKONSALMESSA

Talvisodan aikana maamme hävittäjälaivueet toimivat Karjalan kannaksen ja nykyisen Etelä-Karjalan lentokentiltä, mutta myös järvien jäädyttyä myös jäille perustetuilta kentiltä.
Yksi tällainen jääkenttä perustettiin vuoden jouluna 1939 Ruokolahdelle Ukonsalmeen. Tukikohdan johtopaikka sijaitsi Ruokolahden kunnantalon tiloissa ja koneiden seisontapaikat olivat Rasilan laivalaiturin ja sen vastapäätä olevan Mäntyniemen majan rannassa jäällä. Molemmissa kohteissa olivat saunat, joissa lentäjät lämmittelivät kovan pakkastalven aikana odotellessaan hälytys startteja.

Muistomerkin laatta
Hävittäjien tehtävänä oli ilmavalvontatietojen perusteella jäljittää ja tuhota vihollisen pommikoneita ja hävittäjiä. Koneet nousivat ja laskeutuivat Ukonsalmen jäälle käyttäen suksin varustettuja laskutelineitä. Mekaanikot pitivät koneet käyttökelpoisina kovassakin pakkaskelissä taivasalla. Yön ajaksi mekaanikot poistivat koneiden moottoriöljyt ja pitivät ne lämpöisinä avotulella kuumennettavissa astioissa. Koneiden päälle asetettiin suojakankaat, joiden sisäpuolelle ohjattiin puhalluslampuilla kuumaa ilmaa. Koneet tankattiin käsipumpuilla ja polttoaine tuotiin hevosten vetämässä reessä paikalle.

Helmikuun alkupäivinä 1940 Ukonsalmen jäätukikohdan päälliköksi tuli kapteeni Eino Luukkanen Värtsilästä siirtyneen hävittäjälaivueensa kanssa. Hänen laivueensa kuului 10 Fokker hävittäjää ja 11 Gladiator hävittäjää. Tukikohdan joukkoja alettiin kutsua Osasto Luukkaseksi.

 Ilmataistelu Ruokolahden yllä
Helmikuun viimeinen päivä 1940 valkeni aurinkoisena. Vihollisen ilmatoiminta alkoi vilkkaana. Viholliskoneiden etsintätehtäviä riitti heti aamuhämäristä alkaen. Luukkasen hävittäjäosasto palaili klo 08.30 onnistuneelta torjuntalennolta tukikohtaansa, kun venäläinen hävittäjäpartio ilmestyi yllättäen paikalle ja avasi tulen viimeisiä vielä ilmassa olevia koneitamme vastaan. Tässä taistelussa lakisuojauksessa ollut Gladiator-kone sai osuma. Alikersantti Pentti Kosola syöksyi osuman saaneen ja palavan koneensa kanssa Kaljaniemen selällä Kartsaaren kupeessa jäälle. Kosola ehti avata laskuvarjonsa, mutta se ei palavana pelastanut lentäjää.

Venäläiskoneet palasivat tukikohtaansa ja sieltä lähetettiin valmistelujen jälkeen hävittäjäosasto tuhoamaan Ukonsalmessa olevia suomalaiskoneita. Niinpä klo 11.40 Lempaalasta nousi ilmaan 23 viholliskonetta käsittävä osasto, jossa oli Polikarpov I-16 ja Polikarpov I-153 merkkisiä hävittäjiä. Osasto eteni kahtena osana, jotka lensivät lähekkäin eri korkeuksilla suojaten toisiaan. Suomen ilmavalvonta havaitsi ne ensi kerran klo 11.57 Karjalan kannaksella. Siitä alkaen niitä seurattiin koko lentoreitin ajan, mutta Ukonsalmeen viesti koneista tuli vasta kuuden minuutin viiveellä. Ilmavalvonta tulkitsi koneiden olevan pommittajia, koska ne käyttivät ensi kertaa siivissä olevia lisäpolttoainesäiliöitä.

Muistomerkin päällä seisoo sodanaikainen lentäjätunnus
Ukonsalmen tukikohdassa olleet suomalaiskoneet saivat starttikäskyn noin 12.05 ja ilmaan nousivat Fokkerit, koska niitä käytettiin ensisijaisesti pommittajia vastaan. Tietävälän ilmavalvonta-asema havaitsi vasta 12.07, että viholliskoneet olivatkin hävittäjiä. Kun tämä tieto ehti sitten Ukonsalmen tukikohtaan, olivat viholliskoneet jo hyvin lähellä. Vasta nyt saivat Gladiatorit starttikäskyn. Niinpä viimeiset koneet olivat vielä nousukiidossa, kun ilmataistelu alkoi. Vuoksenniskan ilmavalvonta-asema ilmoitti sen tapahtuneen klo 12.13.
Ilmataistelu tapahtui Ukonsalmen ja Kaukopään yllä. Suomalaiskoneista ammuttiin alas viisi konetta. Venäläiskoneista tiputettiin kolme konetta. Vääpeli J Tolkin Gladiator ammuttiin nousukiidossa Haapaselän jäälle. Tolkki selvisi tapahtumasta mustelmilla. Yksi venäläinen kone ammuttiin alas Matikkalan mäkeen ja sen ohjaaja kuoli. Tanskalainen vapaaehtoislentäjä luutnantti C. Kristensen putosi osumasta Gladiator koneella Kaljaniemen selälle jäälle ja kuoli. Lähelle nykyisen patotien mantereenpuoleista rantaa putosi venäläisen luutnatti  Volohovitshin I-16 kone. Hän pelastui laskuvarjolla ja jäi Kaukopään tehtaan alueella vangiksi. Luutnantti Halme menehtyi saatuaan luodin päähänsä ja pudottuaan Gladiator koneineen Kaukopään tehtaan Patotien pään lähellä sijainneelle puuvarastolle. Lisäksi kuolleen tanskalaislentäjän veli luutnatti P. Kristensen sai osuman ja pelastautui laskuvarjolla Harakan sahalle palovammoja saaneena. Palava Gladiator sytytti lautataapelit tuleen. Vääpeli Liljan Gladiator ammuttiin alas Tainionkosken Tipanmäkeen ja lentäjä pelastui myös laskuvarjolla. Fokkereista tuhoutui vain yksi, luutnantti Huhanantin ohjamaa kone. Se putosi Itä- Siitolaan kuten myös venäläinen luutnatti Jefimovin I -16. Molempien koneiden lentäjät saivat surmansa..

Taistelu oli ohi  klo 12.27. Suomalaisten tappiot olivat suurimmat yhdelle päivälle sattuneet talvisodan aikana. Koska Ukonsalmen tukikohta oli paljastunut, se purettiin illansuussa. Ilmataistelusta selvinneet koneet lensivät seuraavana aamuna Lemille, missä ne toimivat kirkonkylän rannassa Lahnajärven jäällä sodan loppuun saakka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti