Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Johannes Häyhän muistopatsas

Kirjailijan ja kansanperinteen kerääjän Johannes Häyhän muistopatsas Rautjärven kirkon vieressä



Toukokuun viimeisenä päivänä anno domini 2015 saavuin Simpele - Rautjärvi kierroksellani Rautjärven komealle kirkolle. Kirkon vasemmalla puolella huomasin nurmikolla nousevan muistopatsaan, jonka oli pystyttänyt 17.6.1989 Häyhän sukuseura. Patsas oli pystytetty henkilölle, joka on aikoinaan tehnyt merkittävän kansallisen ja maakunnallisen kulttuurityön.

Tämä muistopatsaan arvoinen rautjärveläinen on kaakkoissuomalaisen kansanelämän ahkera kuvaaja Johannes Häyhä. Hän  syntyi 17. kesäkuuta 1839 Rautjärvellä, Ilmeen Häyhän kylässä.  Johannes Häyhä kuoli kotipitäjässään 23. maaliskuuta vuonna 1913. Häyhä oli opettaja ja kirjailija, joka keräsi itäsuomalaista kansanperinnettä ja julkaisi keräämänsä aineiston pohjalta lukuisia teoksia. Hän käytti myös nimimerkkejä H-ä, J.H-ä ja –yhä.

Johannes Häyhän ensimmäisen teoksen kansi
Häyhän vanhemmat olivat talollinen Johannes Häyhä ja Maria Pajari. Häyhän kotiväki koostui  lähes 50 hengen suurperheestä. Hän pääsi käymään Ilmeen hovin omistajan everstiluutnantti Tavastin myötävaikutuksella Viipurissa rahvaankoulun. Koulun jälkeen hän toimi opettajana ensin Viipurin Tervajoella vuosina 1855 - 1860 ja sitten Viipurin rahvaankoulussa (myöhemmin kansakoulu) vuosina 1861 - 1889. Jyväskylän seminaarissa hän oli vuonna 1873. Monipuolinen Häyhä oli Viipurissa lisäksi lukusalin hoitajana vuosina 1883 - 1889, kirjoitti kuvauksiaan J.H.Erkon toimittamaan kuukausilehti Ilmiöön vuonna 1881 ja Viipurin Kansallisseuran esimiehenä vuonna 1887. Vuodesta 1890 alkaen hän toimi maanviljelijänä kotitilallaan Rautjärvellä. Rautjärven kuntakokouksen esimiehen tehtävässä hän toimi vuosina 1890 - 1892.

Tässä Häyhän kirjoittamat teokset:
Selitys millä tawalla naiminen Itä-Suomessa tapahtuu : ynnä siinä tilaisuudessa käytettäwät laulut. Alfthan, Viipuri 1856
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 1: Joulun vietto. Kansanvalistusseura 1893
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 2: Maahanpaniaiset. Kansanvalistusseura 1893
Kylänluvut: kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, kuvittanut. Alex. Federley. Otava 1894
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 3: Talvitoimet. Kansanvalistusseura 1897
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 4: Kesä-askareet. Kansanvalistusseura 1898
Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista, osa 5: Naimistavat. Kansanvalistusseura 1900
Alkuperäisiä kertomuksia entisiltä ajoilta. Kansa, Hämeenlinna 1911
Rohvessyöri ja muita kertomuksia. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1911

Häyhä oli kaksi kertaa avioliitossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1866 oli Anna Josefina Keirio , joka kuoli seuraavana vuonna perheen ensimmäisen lapsen synnyttyä lapsivuoteeseen vuonna. Toiseen avioliittoon Johannes Häyhä vihittiin joulukuussa 1868 Anna Häyhän kanssa. Toisesta avioliitosta syntyi viisi lasta. Anna Häyhä kuoli vuonna 1932.

Johannes Häyhä on sen verran mielenkiintoinen persoona, että aion tutustua häneen hieman enemmänkin. Lupasin aikoinaan palata teemaan seuraavalla viikolla. Mutta aikaa vierähtikin lähes kolme kuukautta. Tässä kuitenkin uusi postaus asiasta,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti