Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Haukkavuori Rautjärven ja Ruokolahden rajalla



Haukkavuoren laelta avautuvat komeat maisemat
Kesäloman alkamisen kunniaksi 30.5.2015 tekemäni, Rautjärvelle ja  Simpeleelle suuntautunut kotiseutumatka, alkoi Haukkavuorelle kiipeämisellä. Päivä ei ollut erityisen lämmin, mutta aika ajoin aurinko palkitsi säteineen vuorelle kavunneen kulkijan. Jyrkkiä rinteitä noustessa pukkasi ajoittain hikeä pintaan, mutta vuorelta avautuvat upeat maisemat, käen kunta ja lukuisten lintujen iloinen sirkutus metsässä kertoivat, että kiipeäminen kannatti. Satakielen laulua jäin kyllä kaipaamaan.

Informaatiotaulu Haukkavuoresta

Haukkavuoren luontopolku on 4,4 kilometriä pitkä. Reitin alussa on laavu, taukokatos ja infotaulu reitistä. Luontopolku on suhteellisen hyvin viitoitettu ja merkitty puihin oransseilla ja sinisillä merkinnöillä. Noin kahden kilometrin jälkeen on polulla epäselvä risteys. Syynä on ilmeisesti paikalla tehty metsänhakkuu, joka on poistanut osan merkinnöistä. Risteyksessä valitaan kahdesta polusta taaempi. Polku soveltuu hyväkuntoisille ja haastavaa reittiä hakeville. Kapea polku mutkittelee metsässä, sateella liukkaiden kallioiden päällä ja polulle kaatuneiden puiden välissä. Reitin varrella on jyrkkiä nousuja ja runsaasti korkeusvaihteluja. Monissa jyrkissä paikoissa on aikoinaan tehdyt portaat. Nyt niistä merkittävä osa on jo heikossa kunnossa ja paikoin ne ovat myös luhistuneet. Polku vaatii kulkijalta sekä kuntoa että ketteryyttä.
Polun lähtöpisteessä on informaatiotaulun lisäksi vessat ja kota

Polku kulkee Haukkavuoren ympäristössä hyvin vaihtelevassa ja ajoittain lehtomaisessa metsässä. Reitin alkupisteeltä noustaan vajaat 80 metriä Sarajärven pinnasta kohoavalle Haukkavuorelle. Sen laelta avautuvat huikaisevat näkymät kauas horisonttiin. Jylhät maisemat, syvänsinisenä siintävät järvet, vihreät metsät ja käkkäräiset männyt kalliolla kruunaavat supisuomalaisen maiseman. 

Haukkavuori on Etelä-Karjalan maakunnan korkein piste. Sieltä on äkkijyrkkää pudotusta alhaalla kimmeltävälle Sarajärvelle lähes 80 metriä. Ympäristössä olevat järvet ja lammet ovat myös huomattavasti merenpinnan yläpuolella, mm. Sarajärvi 93 metriä ja Saarlampi 105 metriä. Haukkavuoren laki on kaiken kaikkiaan 172 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tästä se taivallus alkaa

Sarajärven rannasta jyrkänteisenä pystyseinänä kohoava Haukkavuori hallitsee järvimaisemaa. Eteläreunan osittain hioutuneet jyrkänteet ovat sekä morfologisesti että maisemallisesti upeita. Alueen, jonka pinta-ala on yhteensä 119 hehtaaria, metsäosa on lehtipuuvaltainen, osittain kosteapohjainen sekametsä. Valtapuina ovat järeät koivut ja haavat. Suuria mäntyjä ja kuusia esiintyy alueella harvakseltaan. Lahopuita on alueella paikoitellen hyvinkin runsaasti. Lisäksi aluekokonaisuuteen kuuluu muutamia pieniä soistumia, purolaakso ja lähde. Haukkavuori on luokiteltu Etelä-Karjalan arvokkaimpiin kallioalueisiin. Alueen metsät ovat vaihtelevasti käsiteltyjä. Vuoren jyrkänteen alla on vaahteralehto. Maa-aineslain nojalla on alueesta suojeltu noin 85 %. Siitä on 26 hehtaaria  (22 % alueesta) on hankittu valtiolle luonnonsuojelualueeksi.


Haukkavuori on ollut myös historiallinen rajapyykki.  Valtakunnan raja on kautta vuosisatojen kulkenut näiden seutujen halki, ainakin neljä kertaa. Vanhan Ruotsin ja Novgorodin ensimmäinen virallinen raja määriteltiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323 ja sen linja noudatti kaakosta alkaen maastoa Pajarin Pitkäjärvi - Ylimmäinen - Laikkolammet - Torsansalon tienvarren rajamerkki - Pallaitniemi - Torsanvuori - Haukkavuori. Samaa linjaa ovat Rautjärven kohdalla noudattaneet myös Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin (1721) rauhan rajat. Torsanvuoressa (jonka tarkastaminen jäi seuraavaan kertaan) ja Haukkavuoressa nähtävissä olevat vuosiluvut sekä rajan suuntaa osoittavat merkit ja valtakunnan tunnukset ovat Uudenkaupungin rauhan perua rajankäynti vuodelta 1722. 
 
Rajamerkintä vuodelta 1722
Haukkavuori on ollut pitkään  myös kuntien rajapyykkinä. Aikaisemmin siellä yhtyi kolmen kunnan, Ruokolahden, Rautjärven ja Simpeleen rajat. Nykyisin se on kahden kunnan eli Rautjärven ja Ruokolahden rajana. Haukkavuoren luoteis-pohjoisosa kuuluu Ruokolahden kuntaan, mutta muilta osin se kuuluu Rautjärven kuntaan.

Informaatiota vuoren laella usealla kielellä

Haukkavuoren ydinalueen lahjoitti Etelä-Karjalan maakuntaliitolle vuonna 1962 Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP). Etelä-Karjalan maakuntaliitolta se siirtyi niin ikään lahjoituksena Suomen Kulttuuriperinnön Säätiölle vuonna 1989.

Käkkärämänty vuoren päällä
Ajo-ohje:
Haukkavuorelle on Simpeleeltä matkaa n. 14 km. Simpeleeltä ajetaan Konkalammen ohi menevää tietä (Pitkäjärventie), jolta käännytään Pitkäjärven kylässä kohti Innasennurkkaa tielle numero 14916. Ennen Sarajärven kylää on vasemmalle viitta "Haukkavuori".

Haukkavuoren parkkipaikka löytyy osoitteesta Haukkavuorentie 235 56800 Rautjärvi 

 
Jyrkimpiin polun kohtiin on rakennettu portaita

Mutta paikoin portaat ovat jo luhistuneet
Upeita näkymiä riittää polun varrella
Kyllä tämäkin kansallismaisemasta käy
 
Ja vielä lisää
Ja tässä yksi näkökulma
 
Viitoitusta



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti