Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Lakkautettujen koulujen kierros, osa 16: Luukkaan koulu

Lakkautettujen koulujen teema kiertyy tällä kertaa  minulle hyvin tuttuun ympäristöön eli Luukkaan kouluun. Nykyisen Lauritsalan koulun piha-alueella seisoi 1960-luvulle saakka puinen Luukkaan kansakoulun rakennus. Luukkaan koulun taru päättyi huomattavasti myöhemmin kuin puisen koulurakennuksen , Se tapahtui vasta vuonna 2009, kun Lauritsalan koulu ja Luukkaan koulu yhdistettiin ensiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan asti opetusta antavaksi yhtenäiskouluksi.

Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyi Luukkaan kansakoulun julkisivupiirustus, johon oli jälkikäteen lisätty ilmeisesti hahmotelmia muutostöitä varten.

Luukkaan kansakoulun alkuvaiheet




Kun Lauritsalaan (Kanavansuulle) valmistui kansakoulu vuonna 1911, sen piti vastata myös Luukkaan ja Hakalin (Hartikkalan) kylien lasten koulutyöstä. Heti ensimmäisen syksynä kävi kuitenkin selväksi, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet aloittaneeseen kansakouluun. Niinpä koulupiirin asukkaiden 12.10.1911 pitämässä kokouksessa esitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle, että Luukkaan ja Hartikkalan kylistä muodostettaisiin oma Luukkaan koulupiiri. Tälle olisi rakennettava koulutalo Luukkaan kylässä olevalle kirkkoherran virkatalon maalle. Vuoden 1911 joulukuussa kunnanvaltuusto käsitteli asiaa ja nimitti toimikunnan selvittämään tonttiasiaa. Seurakunta näytti vihreää valoa, ja helmikuun 15 p:nä 1913 päätti Lappeen kunnanvaltuusto kokouksessaan, että Lappeen pitäjän Luukkaan ja Hakalin/ Hartikkalan kylät erotetaan Lauritsalan koulupiiristä ja näitä kyliä varten rakennetaan Lappeen pappilan virkatalon maalle kahden opettajan koulu, jonka tulee olla valmiina 1 p:nä elokuuta 1913.

Luukkaan kansakoulun pohjapiirustus. Lappeenrannan kaupunginarkisto
Luukkaan koulu päätettiin rakentaa samoin (Y. Sadeniemen) piirustuksin kuin Lauritsalan koulukin, Johtokunta joka oli samalla rakennustoimikunta, päätti kerätä tarvittavat rakennushirret koulupiirin veroa maksavilta henkilöiltä. Kun rakennuspaikalle tuotuja hirsiä ryhdyttiin tarkastamaan, ilmeni, että luvattoman monen hirsimitta poikkesi alakanttiin johtokunnan määräämästä mitasta. Rakennusurakka annettiin rakennusmestari Kalle Niemiselle 24 720 markan hinnasta. Työt valmistuivatkin aikanaan, niin että koulu pääsi alkamaan toimintansa elokuussa 1913.

Koulun opettajien virat julistettiin hakuun jo toukokuussa 1913. Koulun johtajalle luvattiin palkkaa 400 markkaa vuodessa. Lisäksi hänelle tuli luontaisetuna puoli hehtaaria viljelysmaata, vapaa asunto ja polttopuut. Oppilailta kerättiin yhden markan vuosimaksu, josta puolet annettiin lisäpalkkana koulun johtajalle. Ensimmäisiksi opettajiksi valittiin 33 hakijan joukosta Jalmari Saarinen ja Edith Kettunen.

Ensimmäisinä kouluvuosina oli johtokunnalla suuri työ saada varat riittämään koulun kaluston ja opetusvälineiden hankkimiseen. Kunnalta saadut määrärahat ja koulupiirin asukkailta kerätty piirivero eivät yksinkertaisesti riittäneet. Niinpä koulun johtokunnan puheenjohtaja lainasi tiukan paikan tullen omia varojaan laskujen maksamiseen. Koulun puuhahenkilöinä ja eteenpäinviejinä toimivat maanviljelijä P.F.Luukas, liikemies A. J. Huttunen, työmiehet Juho Varis, Taavetti Kapiainen, Elias Tersa ja E. A. Seppänen.

Luukkaan kansakoulun päädyn jukisivupiirustus.
Lappeenrannan Kaupunginarkisto
Ensimmäisenä toimintavuonna koulussa oli 82 oppilasta. Pian oppilasluku ylitti sadan. Vuonna 1916 oli pakko karsia tilanpuutteen vuoksi oppilaiden määrää. Ensimmäisen karsinnan kohteeksi joutuivat muista koulupiireistä saapuneet oppilaat ja koulussa huonosti menestyneet. Kun kouluun ilmoittautui vuonna 1920 jo 124 oppilasta, perustettiin kolmas opettajan virka. Seuraavana vuonna kouluun halukkaiden määrä oli jo 160 ja oli perustettava neljäs opettajan virka. Hyppäyksen selittää osittain voimaan tullut oppivelvollisuuslaki. Vuodesta 1920 lähtien koulutyötä tehtiin kahdessa vuorossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti