Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Taavetin Linnoitus


Taavetin Linnoituksen informaatiotaulu

Helmikuun viimeisellä viikolla, ajellessani Lappeenrannasta Helsinkiin, poikkesin Kuutostieltä Luumäen kuntakeskukseen Taavettiin. Postitusasioiden lisäksi ajattelin käydä katsomassa ja kuvaamassa Taavetin Linnoitusta. Tuo 1700-luvulla rakennettu Linnoitus sijaitsee Taavetin taajaman ja Kuutostien välissä, EI NIIN HYVIN historialliseen miljöösen istuvan kunnantalon takana. Linnoituksen rinteillä ja notkoissa oli lunta paikoin lähes vyötäröön saakka, etelärinteet olivat sen sijaan jo lähes sulat. Sain otetuksi joitakin kuvia. Lisäksi tässä hieman tarinaa linnoituksesta:

 
Linnoituksen kupeessa sijaitsee pitäjän vanha putkarakennus
Linnoituksessa on lukuisia pieniä opastauluja, joita on jo ajan hammas syönyt.
Näkymää Linnoituksen sisälle
Taavetin venäläinen linnoitus perustettiin aikoinaan strategisesti tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalle. Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen Luumäen Marttilasta oli tullut merkittävä pohjoisen Viipurintien ja Haminaan johtavan maantien risteyspaikka. Kun Ruotsi oli hävinnyt vuosina 1741- 43 käydyn hattujen sodan, siirtyi Ruotsin ja Venäjän raja länteen aina Kymijokeen asti. Tässä rauhateossa myös Luumäen tienoot siirtyivät Venäjän alaisuuteen. Venäjä ryhtyi vahvistamaan uutta luoteisrajaansa täydentämällä puolitekoisia Lappeenrannan ja Haminan varustuksia ja rakentamalla kokonaan uusia.  Uusista linnoituksista merkittävin oli Taavetti. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti sinne vuonna 1773 ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin. Linnoituskaupunki nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi - Taavetiksi. Linnoitus oli osa venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen innoitusketjua.   Ensimmäisen komendanttina Linnoituksessa  palveli paroni Henrik Johan von Lieven.
l
Tästä vie tie Linnoituksen "kovaan ytimeen".

Tähtimäisen (joidenkin kuvausten mukaan ympyrän muotoisen) bastionilinnoituksen muurit rakennettiin lohkokivistä. Sisälinnoitus oli ruutukaavoitettu ja varuskunnan rakennukset olivat sen suojissa. Linnoituksen rakennusvaiheita oli kaksi. Ensimmäisen rakennusvaiheen (1773 - 81) aikana paikalle kohosi ranskalaismallinen bastionilinnoitus, kooltaan 800 x 650 m. Kustaa III:n sodan (1788 - 1790) jälkeen Venäjä halusi vahvistaa luoteisrajan puolustusta. Kaakkoiseen Suomeen rakennettiin kenraali Aleksander Suvorovin johdolla syvyysporrasteinen linnoitusjärjestelmä. Tällöin alkoi Taavetin linnoituksen toinen rakennusvaihe. Siinä bastionirintamaan lisättiin neljä raveliinia, vallihaudat kivettiin ja pohjoissivustalle rakennettiin sarvilinna, sitadelli. Varustukseen kuului mm. 102 tykkiä. Tässä vaiheessa Taavetin linnoituksesta muodostui pikkukaupungin veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen. Yhdyskunnan asukasluku nousi yli kahden tuhannen.


Näkymää linnoitusvallien välistä







Pian sen jälkeen kun Linnoituksen laajennus ja vahvistaminen oli saatu tehtyä (1796), se hylättiin. Nimittäin Linnoituksen ylläpito ja kunnostus lakkautettiin vuonna 1803. Samana vuonna elettiin kuitenkin Linnoituksen historian kohokohtia, kun keisari Aleksanteri I vieraili siellä. Rakennukset, joita oli 40, myytiin huutokaupalla vuonna 1829. Kirkko jäi joksikin aikaa seisomaan vielä paikalleen. Täysin se ei kuitenkaan menettänyt sotilaallista luonnettaan vielä 1800-luvulla, sillä Mikkelin tarkka’ampujapataljoonan reservikomppania piti siellä harjoituksiaan kesäaikaan 1800-luvun lopulla.



Museovirasto on kunnostanut huonoon kuntoon päässeitä linnoitusrakennelmia useassa eri yhteydessä. Ensimmäinen korjausvaihe oli vuosina 1985 - 1990.

Informaatiotaulu sitadellista


Informaatiotaulu bastionista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti