Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Leirikirkon muistoristi (Päivitetty 14.9.2015)



Leirikirkon muistoristi Leirikadun päässä vanhan urheilukentän ja Helsingintien välissä
Lappeenrannan vanhan urheilukentän viereen on pystytetty puinen ortodoksinen risti muistuttamaan paikasta, jossa sijaitsi aikoinaan ns. Leirikirkko. 1890-luvulta lähtien suomenmaalaisen tarkka-ampujaprikaatin  kesäleirit päätettiin pitää Lappeenrannassa. Näitä joukkoja varten rakennettiin vuonna 1901 pieni, vaatimaton puukirkko leirikentän ja kasarmialueen väliin. Sen  vaatimaton olemus ei kuitenkaan tyydyttänyt silloista Suomen kenraalikuvernööriä Nikolai Bobrikovia (1839-1904). Hän katsoi sen alentavan Venäjän imperiumin arvoa ja määräsi tarkastusmatkallaan  vuonna 1903 rakennettavaksi uuden ja näyttävämmän kirkon lähelle rautatieasemaa. Entinen, varuskunnan sairaalan läheisyydessä ollut leirikirkko, purettiin ja uusi rakennettiin välittömästi saman vuoden aikana. Uuden kirkon peruskivi laskettiin toukokuun 11. päivänä 1903.  Käyttöön kirkko vihittiin 17.6.1904.

Leirikirkko valmistuttuaan. Taustalla näkyvät Lappeen Marian kirkon tornit ja kellotapuli, kuvan keskellä rautatieasema.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Komea Leirikirkko kukoistuksensa päivinä.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Rakennuksen suunnitteli sotilasinsinööri M. Redjko. Paikallinen kauppias Ivan Wolkoff lahjoitti kirkkoon kullatut sipulikupolit. Kirkkosaliin mahtui noin 400 henkilöä. Leirikirkko oli Pyhän Nikolaoksen nimikkokirkko. Venäläiset pitivät Pyhä Nikolaosta valtakunnan suojelijana ja armeijan suojeluspyhimyksenä. Hänet tunnetaan maailmalla kuitenkin enemmän joulupukin esikuvana.
 
Leirikirkko ratsuväen harjoituskentän itäpäässä. Huomaa kuvassa näkyvä rautatie.
Kuva: Lappeenrannan Kaupunginarkisto
Suomen itsenäistymisen jälkeen kirkko jäi valtiolle. Ikoneista osa siirrettiin ortodoksiseen kirkkoon Linnoitukseen. Tyhjilleen jäänyt kirkko joutui "ryssänkirkkona" vandalismin kohteeksi ja rappeutui. Edustihan tämä venäläisen sotaväen kirkko kaikkea sitä, mistä juuri oli päästy irti ja mitä oli inhottu ja vihattu. Se haluttiin pois silmistä. Sanomalehti Etelä-Savo nosti kirkon purkamisen julkiseen keskusteluun artikkelissaan elokuussa 1919. Kirkko myytiin julkisella huutokaupalla kesällä 1921. Myyntiehtoihin kuului kirkon purku. Korkeimman tarjouksen teki kenkätehtailija Pekka Kinnunen. 
 
Ilmoitus Etelä-Savossa (3.5.1921) Leirikirkon purkamisesta

 
Ilmoitus Leirikirkon julkisesta huutokaupasta (Etelä-Savo 23.6.1921)


 
Etelä-Savon uutisen (12.7.1921) mukaan Leirikirkosta huusi korkeimman tarjouksen (7050 markkaa) tehtailija Pekka Kinnunen

 
Etelä-Saimaan uutisen (14.7.1921) mukaan tehtailija Pekka Kinnunen maksoi leirikirkosta vain 5050 markkaa eli 2000 markkaa vähemmän kuin Etelä-Savon mukaan.

Ylimmässä kuvassa näkyvän puisen muistomerkin pystytti Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta vuonna 1978.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti