Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 6: Kauskilan koulu (Päivitetty 2.4.2016)


Kauskilan kansakoulu kukoistuksensa päivinä 1957, jolloin siellä opiskeli 65 oppilasta

Kauskilan koulu marraskuussa 2014 rappionsa päivinä. Edessä blogistin uskollinen kuljetusväline
Kun ajaa Vaalimaantietä noin kahdeksan kilometriä etelään, kääntyy oikealle tie, jossa lukee Kauskila. Kun nousee tiellä aluksi kohoavan mäentöyrään ylös, ja jatkaa matkaa vielä hetken, pilkistää ryteikköisen puuston välistä mäen rinteessä vanha koulurakennus. Kyseessä on Kauskilan koulu. Se sijaitsee Rouhkion mäellä, josta perimätiedon mukaan on aikoinaan löytynyt suuret määrät luurankoja. Nämä kylän asukkaat olivat sitten vieneet syvälle metsään haudattavaksi. Kauskila oli keskiaikaisen Lappeen pitäjän keskus ja siellä sijaitsi seudun kirkko ja kalmisto.

Kauskilan koulun portaat ovat katkenneet ja ikkunat ovat rikki.
Kokosin Kauskilan koulun vaiheista koostetta, jossa oli hyvänä apuna opettaja Lempi Kolpon laatima historiikki. Kauskilan kylän lapsista muutamat kävivät 1800-luvun lopulla kansakoulua Taikinamäen kansakoulussa. Myöhemmin muutamat perheet lähettivät heitä myös Puralan kansakouluun. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenllä alkoi aktiivinen työ oman kansakoulun saamiseksi seudulle. Lappeen kunta laati vuonna 1912 uuden kansakoulupiirijaon (kunnan alueelle tuli 19 piiriä), jossa yhdeksi piiriksi nimettiin Kauskila. Hankkeeseen ryhtyivät yhdessä seuraavat kylät: Kauskila, Vihtola, Tukiala, Hanhikemppi, Hanhijärvi, Nuuteroinen ja Hyypiälä. Kuten usein käynyt muidenkin kansakoulujen historiassa, niin täälläkin alkoi riita koulun paikasta. Osa halusi koulun Hytin aseman lähelle, toiset Kauskilan kylään. Tätä riitelyä kesti toistakymmentä vuotta aina senaattia myöten.
Uutinen Kauskilan kansakoulun avaamisesta.
Etelä-Saimaa 30.9.1920

Lappeen kunta varasi vuoden 1923 budjettiin 250 000 markan määrärahan Kauskilan kansakoulun rakentamiseen. Etelä-Saimaa 30.12.1922
Asia ratkaistiin lopulta niin, että Vihtola, Kauskila, Tukiala, Nuuteroinen ja Hyypiälä muodostivat koulupiirin. Hanhikemppi ja Hanhijärvi jäivät tämän ulkopuolelle.  Koulupiirin asukkaat pitivät useita valmistelevia kokouksia, joissa  puheenjohtajana toimi usein Maria Käkelä ja sihteerinä Matti Ikonen. Lappeen kunnanvaltuusto teki lokakuussa 1920 periaatepäätöksen Kauskilan kansakoulun perustamisesta. Koulutyö oli tarkotus aloitta ensiksi vuokrahuoneistossa. Koulupiirin ensimmäinen kokous pidettiin 27.6.1920. Seuraavassa kokouksessa koululle valittiin johtokunta, johon valittiin seiraavat henkilöt: talollinen Antti Sokura, Vihtolasta, kirjuriksi talollinen August Sokura Vihtolasta, sekä jäseniksi Maria Käkelä, Matti Ikonen, August Pukki, Antti Partanen ja Ville Vihtonen, kaikki talollisia.

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi johtokunta valitsi 19.6.1921 Helmi Johanna Kettusen, joka oli saanut keväällä päästötodistuksen Sortavalan seminaarista. Koulu aloitti toimintansa Elias Karhun talossa 23.9.1921. Oppilaita oli yhteensä 36, heistä 22 oli poikia ja 14 tyttöjä. Hyypiälän kylän lapset eivät mahtuneet vuokrahuoneiston pienuuden takia kouluun, joten he kävivät Puralan koulussa. Uuden piirijaon Lappeen kunta sai vuonna 1922 ja siinä Kauskila sai pitää koulupiirinsä.

Näkymä koululle Kauskilantieltä
Kauskilan koulun rakentaminen aloitettiin keväällä 1923. Määrärahan koulun rakentamiseen oli kunnanvaltuusto myöntänyt viimeisessä kokouksessaan joulunpyhien ja uudenvuoden välissä. Koulu valmistui syksyllä niin, että 18.10.1923 koulun omaisuus voitiin siirtää uuteen kaksikerroksiseen koulurakennukseen. Koulun vihkiäisiä vietettiin 21.10.1923. Koulun opettaja vaihtui kesällä 1922, kun opettajaksi tuli Lempi Amanda Kolppo. Ensimmäisinä vuosina koulussa oli vuosittain noin 30 oppilasta. Lukuvuonna 1956 - 1957 Kauskilassa oli keväällä 65 oppilasta. Oppilasmäärä väheni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa ja lisäksi koulu oli päässyt huonoon kuntoon. Niinpä koulun toiminta rakennuksessa päättyi keväällä 1971.

Alla taulukko koulun oppilasmääristä vuosilta 1922 - 1971. Tiedot on poimittu Lappeen kunnan kunnalliskertomuksista.




Vuosi
x
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
x
Oppilasmäärä
x
37
38
21
33
21
29
28
36
35
35
x
Vuosi
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
Oppilasmäärä
20
33
39
40
43
35
34
37
46
43
32
36
Vuosi
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
Oppilasmäärä
38
41
39
45
45
47
52
63
53
58
52
53
Vuosi
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
Oppilasmäärä
63
64
60
57
60
62
60
59
55
55
40
49
Vuosi
1968
1969
1970
1971
x
x
x
x
x
x
x
x
Oppilasmäärä
45
31
28
22
x
x
x
x
x
x
x
 x





Tässä kuva koulusta "vanhoilta hyviltä ajoilta" eli lukuvuodelta 1964 - 1965. Kuvan takana oleva teksti kertoo koulussa olleen tuolloin 40 oppilasta
Alla lisää kuvia Kauskilan koululta. Kuvat kertovat siitä, että kiinteistöllä ei ole enää montakaan vuotta jäljellä. Koulun tontti on pahoin pusikoitunut, hirsissä on lahovaurioita, portaat ovat luhistuneet, katto sen sijaan näytti ehjältä. Kukahan tämän kiinteistön omistaa?

Näkymää koululle Kauskilantieltä haittaavat tiheät pusikot
Komeat portaat tuovat alas yläkerrasta. En viitsinyt testata, kestäsivätkö vielä. Kuvassa etualalla näkyvissä nyykähtänyt lipputanko.
Vielä yksi näkökulma Kauskilan koululle



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti