Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Hurraa, olemme älykkäitä / Yippee, we are smart!

Iltasanomat uutisoi tänään, miten me suomalaiset olemme muita eurooppalaisia älykkäämpiä. Tämä ei tieteenkään ole mikään uutinen meille. Olemmehan sen huomanneet joutuessamme kosketuksiin meitä tyhmempien kansojen kanssa :)

Tässä uutisessa on tosin yksi negatiivinen vivahde. Emme osaa aina hyödyntää tuota piirrettämme kilpaillessamme kovan maailman turuilla.

Iltasanomien artikkeli on tosin vanhan lämmittelyä, sillä lehti kertoi suomalaisten muita korkemmasta älykkyydestä jo kesäkuussa.
Lehtiartikkelin mukaan tutkijat arvioivat suomalaisten korkean älykkyysosamäärän johtuvan historian vaikutuksista. Jääkausi kohotti suomalaisten älykkyysosamäärää, koska älykkäät ihmiset ”selviytyivät muita todennäköisemmin ja pääsivät jatkamaan sukuaan”.

Toinen suomalaisten älykkyyttä kohentanut hetki oli tutkijoiden mukaan pahat katovuodet ja niitä seurannut suuri nälänhätä 1600-luvun lopussa, jolloin väestöstä kuoli noin kolmannes. Artikkelissa arvioidaan, että ”varakkaat ihmiset ovat todennäköisesti muita älykkäämpiä” ja että nälkäkatastrofi koetteli etenkin vähäosaisia. Samankaltainen vaikutus oli tutkijoiden mukaan myös Suurella Pohjan sodalla (1700–1721), jossa suuri määrä köyhistä oloista olleita nuoria suomalaismiehiä sai surmansa. Myös se, että teollistuminen saapui Suomeen Euroopan mittapuussa myöhäisessä vaiheessa, kohotti tutkijoiden mukaan Suomen väestön älyä. Artikkelin mukaan teollistumisen mukana tulleet kansanterveyden edistysaskeleet vähensivät varakkuuden merkitystä selviytymiselle, mikä laski keskimääräistä älykkyyttä.

Artikkelin mukaan merkki suomalaisten muita eurooppalaisia korkeammasta älykkyysosamäärästä on Suomen koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa.

Tutkimus, nimeltään Solving the puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe löytyy Intelligence-lehden sivuilta. Sen ovat tehneet Oulun yliopiston tutkijat Edward Dutton, Jan te Nijenhuis, ja Eka Roivainen. Tässä sen yhteenvetoa:

Highlights

  • Finland does very well in PISA, but has very few Nobel Prize winners.
  • Finns have the highest IQ in Europe but the smallest SD.
  • Finns have high Conscientiousness and Agreeableness.
  • This explains why they do well in education, but not in measures of significant creative achievement.

    -----------

 Abstract

Finland has been noted to perform consistently very well in the international PISA assessments for many years, but it also has a relatively low per capita number of Nobel Prize winners. We draw upon a large body of proxy data and direct evidence, including the first ever use of RTs to calculate the Finnish IQ and the first ever use of the WAIS IV and PISA scores in the same capacity. Based on these data, we hypothesize that Finns perform so consistently well in PISA because they have a higher IQ overall than other European countries and exhibit a specialized slow life history strategy characterized by high Agreeableness and Conscientiousness, and low Psychoticism and Extraversion. Most of these traits predict educational success but all would suppress genius and creativity amongst this population. We connect the present distribution of phenotypic traits amongst the Finnish population with evolutionary change starting in the Pleistocene, accelerating in the Holocene, and continuing into the present day. We argue that this profile explains why Finns are relatively poorly represented in terms of science Nobel laureates.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti